Tommi Melender ja raatamisen turhuus

Kirjailija ja taloustoimittaja Tommi Melender pohtii, miten työn tekeminen ratkaistaan tulevaisuudessa. 

Kun aiemmin kaikille riitti töitä, nykyään eliitti raataa sankarin lailla ja työttömät on tuomittu köyhään joutilaisuuteen. Kohta tekoäly ja robotit syrjäyttävät asiantuntijatkin. 

"Uudella ylhäisöllä on rahaa mutta ei vapaa-aikaa, uudella alhaisolla on vapaa-aikaa, mutta ei rahaa", toteaa Tommi Melender Image-lehden esseessään. 

Onko neljän tunnin työpäivä turha utopia? Miksi raataminen on yhä arvostettua?  Mistä syystä vapaaehtoinen työttömyys saa kaikki raivoihinsa presidentistä työllisyysviranomaisiin? 

"Yrittäjä on muiden eteen uhrautuja ja itsensä kiduttaja", muistelee Tommi Melender kotinsa arvomaailmaa Apinalaatikossa.

Juha Hurme on Finlandia-palkittu kirjailija, yksin viihtyvä teatterimies ja huima puhuja, jonka paras opettaja pandemia-aikana on ollut oma 3-vuotias poika.

Hurme on opiskellut luonnontieteitä ja siksi hänellä on pokkaa sanoa, että jos taide-esitykset ja baarien auki pitäminen laitetaan vastakkain, hän on kapakoiden puolella. Koska ravintolat poistavat yksinäisyyttä.

"Mä olen taiteilija ja sanon nyt tässä, että on hetkiä, jolloin taide ei ole välttämätöntä."

Hurme kirjoitti vuodenvaihteessa Apu-lehteen pitkän Riesa-esseen, jossa hän kävi lempeällä huumorilla läpi koronavuoden tapahtumia.

Hurme toteaa, että pandemiat ovat vain merkki luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta, ja jos ihminen ei ala käyttäytyä, luonto voittaa.

Jaksossa selviää myös, miten käsidesillä voi poistaa hilseen.

Nyt tarvitaan Pekka Sauria! Apinalaatikon jaksuun ja lohtuun keskittyvässä jaksossa Sauri ihmettelee, kuinka hienosti olemme jaksaneet koronapandemiaa, joka ei tunnu loppuvan koskaan.

Jatkuva kriisi- ja hätäpuhe mediassa tulehduttaa mielemme ja johtaa negatiivisuusharhaan. Luulemme, että kaikki on pielessä. Vaikka ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, moni asia on kunnossa ja paljon paremmin kuin aiemmin.

"Surettaa, että ihmisten valveillaoloajasta näyttää näyttää paljon menevän hälytystilaan, että mitä nyt taas", pohtii Sauri.

Sivistyneet suomalaiset ovat kuitenkin osoittaneet kestävänsä poikkeusoloja hienosti. Vaikka jupistaan, ollaan vastuullisia.

"Ainoastaan sillä on merkitystä, mitä ryhdytään  tekemään hätäännyksemme kanssa."

Jakson lopussa käydään läpi käytännön vinkkejä koronan loppurutistuksesta selviytymiseen. Toivoa on. Ja huominen tulee joka tapauksessa, toteaa Pekka Sauri.

Podcastissa luetaan näytteitä Saurin kolumnista Paras mahdollinen yhteiskunta on se, missä me nyt elämme – kyllä, tämä Suomi-Finland sekä artikkelista Avun uusi kolumnisti Pekka Sauri: ”Sivilisaation seuraava askel on kriittisyyden ja optimismin fuusio”.

Ilmastonmuutos on väärä termi. Tulee puhua kriisistä tai katastrofista, jottei käytä hiililobbareiden sanastoa.

Miten sanoilla käydään ilmastotaistelua? Entä mitkä ovat ilmastoaktivisten sokeat pisteet propagandasodassa maapallon tulevaisuudesta?

Riikka Suominen kirjoitti tammikuun Image-lehteen kolumnin  Kenen sanoilla puhut ilmastosta, jossa hän puhuu kehystämisestä eli sanamagiasta, jolla ilmastoasenteisiin vaikutetaan.

Bisnessetä Sami Kuusela ja Riikka Suominen pohtivat myös, miksi lehtien ilmastoliitteet tuntuvat tylsiltä.

Riikka Suominen myös listaa Suomen ilmastovihamielisimmät yritykset, vaikka se tuntuu pahalta.

Tarkoittaako Suomessa matkailu törkyhintaisia ketjuhotelleja, tylsää luontoa, homeisia kotiseutumuseoita ja kumisia aamupalasämpylöitä? Vai oikeasti mahtavaa?

Matkailulehti Mondon tuottaja Valtteri Väkevä todistaa kyynisesti jankuttavalle Sami Kuuselalle, että Suomestakin voi löytyä ihania matkakohteita. Puhutaan myös koronan vaikutuksesta matkailuun: mitä on kostomatkailu ja tuleeko siitä ilmiö, kun pandemia helpottaa.

Miltä salaisessa osoitteessa sijaitsevassa paperittomien päiväkeskuksessa näyttää? Mitä laittomasti Suomessa oleskelijoille pitäisi tehdä? Apu-lehden Laura Myllymäki selvitti.

Jokaisella on mielipide paperittomista ja kaikki paasaavat. Toiset haluavat heittää ilman lupaa Suomessa majailevat rajan yli tai keskitysleireille, toiset vaativat suojelua. Viranomaiset pelkäävät varjoyhteiskunnan syntyä, mikä voi johtaa isoihin ongelmiin.

Kukaan ei kuitenkaan kysy paperittomilta, mikä meininki. Nyt kysyttiin.

Onko varjoyhteiskunta paikka, jossa on rottia ja laittomia pakolaisia? Missä paperittomat nukkuvat? Onko yhteiskuntarauha vaarassa, kun raivoamme toisillemme ulkomaalaisista?

Näyte Laura Myllymäen kirjoittamasta Apu-lehden artikkelista paperittomista löytyy tästä linkistä.

Apinalaatikkoa isännöi Sami Kuusela. Lisätietoja Apinalaatikosta ja muut jaksot  löytyvät Apinalaatikon verkkosivuilta.

Susista raivotaan. Väärämielisten tappouhkausetkaan eivät ole harvinaisia.

Voiko sudesta keskustella normaalisti? Onko susien puolustaminen poliittinen itsemurha esimerkiksi kepulaiselle poliitikolle ja mitä susista oikeasti pitäisi ajatella?

Kun entinen pääministeri Juha Sipilä vaati Keskustan  kokouksessa susille nappia otsaan, luontotoimittaja Kimmo Ohtosen mitta täyttyi: kuinka Sipilän kaltainen arvovaltainen poliitikko kehtasi syyllistyä niin räikeään populismiin?

Ohtonen kirjoitti kolumnin "Susille nappi otsaan vaan, sanoi Juha Sipilä" Apu-lehteen ja suututti suden vihaajat.

Apinalaatikkoa isännöi Sami Kuusela. Lisätietoja Apinalaatikosta ja muut jaksot  löytyvät Apinalaatikon verkkosivuilta.

Kun jouluvalosetti tai pukin naamari maksaa muutaman euron, pitäisi hälytyskellojen kilkattaa.

Joulun alla krääsän määrä lisääntyy ja tavaroita tuotetaan yhä enemmän maissa, joissa työntekijät saavat liian vähän palkkaa ja työolot ovat karmeat. Kaiken tämän kamaluuden takana on globalisaatio, johon yksittäisen kuluttajan on tosi vaikea tai mahdoton vaikuttaa.

Onko vastuullinen kuluttaminen edes mahdollista? Miten voimme ostaa joulukrääsää, jonka tuotannossa ei joku ole kärsinyt ja mistä tunnistaa riistotuotteen, vaikkapa epäeettiset joulupallot? Ja miksi yritysten ja myös kuluttajien syyllistäminen on, vaikkakin ikävää, tarpeellista.

Podcastin taustalla on toimittaja Anna-Kaisa Huuskon Avotakkaan kirjoittama artikkeli Halvalla on hintansa – tuotelapussa luvattu skandidesign voi tarkoittaa maapallon toisella laidalla tuotettu.

Lisätietoja Apinalaatikosta ja muut jaksot  löytyvät Apinalaatikon verkkosivuilta.

Sanna Marin esiintyi Trendi-lehdessä ilman paitaa ja siitä nousi ensin someraivo ja sen jälkeen naisvihaa vastaan taisteleva  kansanliike #ImWithSanna. Trendi-lehden päätoimittaja kertoo, miten maailman mediat innostuivat taas kerran pääministeristämme ja kuinka Sanna Marinilla on täydellinen kamerailme.

Mikä tekee Sanna Marinista ikonin, jota puolustetaan leijonien lailla myös ulkomailla? Mitä Marin edustaa?

Vieraana Trendi-lehden päätoimittaja Mari Karsikas, joka on antanut lokakuusta lähtien haastatteluita Sanna Marinista maailman medioihin ja on esiintynyt jopa dubattuna Japanin television aamuohjelmassa.

Lisäksi paljastuu, kauanko Marinin kuvaukset kestivät ja mitä muuta pääministeri ehdi tehdä kuvausten aikana. Normaalisti Trendin pääjuttua kuvataan kokonainen työpäivä.

Podcastin taustalla on Jonas Lundqvistin ottamat kuvat toimittaja Anni Peltolan Trendi-lehteen kirjoittama artikkeliin Sanna Marin: "On selvää, että nämä vuodet jättävät jälkensä".

Lisätietoja Apinalaatikosta ja muut jaksot  löytyvät Apinalaatikon verkkosivuilta.

Millainen haava repeää, kun maalainen muuttaa kaupunkiin? Helsinkiin muuttanut kirjailija ja toimittaja Juhani Karila kirjoittaa kaipuustaan Lappiin. Onko maalla juntteja? Ovatko hesalaiset itseään täynnä? Mistä maaltamuuttajan äijäilypaineet tulevat?

Karila ja Kuusela vatvovat juurien irtirepimisen hankaluutta ja Kuusela kuulostaa ihastuneelta, koska Karila on niin viisas ja herkkä.

Podcastin taustalla  on Juhani Karilan Image-lehteen kirjoittamat artikkelit:

Lupa tappaa

Juhani Karila ja hänen lapsuusystävänsä Vesa Martin alkoivat jo nuoruusiässä kasvaa erilleen. Silti he ovat yhä ystäviä.

Pelkään, että hänestä tulee toisenlainen kuin minä

Lisätietoja Apinalaatikosta ja muut jaksot  löytyvät Apinalaatikon verkkosivuilta.