äiti

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynnillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. – Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista.
• Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara.
• Närväksikin kutsuttu Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan.

Tuottaja Bertil Isaksson
bertil.isaksson@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952.
• Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan.
• "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina."

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Vaikka vauva olisi toivottu, hankala elämäntilanne voi viedä ilon raskaudesta. Elina kertoo, kuinka onnistui vaikeiden aikojen jälkeen löytämään äitiyden ilon. Juontajana toimii Noora Hellman/Fabula Productions Oy.

 Ilse Hammar on iskelmälaulaja Olavi Virran vanhin tytär. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän muistelee lapsuuttaan ja vanhempiensa rakkaustarinaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Se oli se päivä, kun perheemme meni rikki”

– Isä ei koskaan voinut kuvitella, että äiti voisi jättää hänet, Ilse kertoo. Perhe oli hänelle tärkeä.

– Hän sanoi: ”Te olette oma perheeni, minun kaikkeni”.

– Pari kuukautta sen jälkeen vei Birger Jarl äidin ja meidät tytöt Ruotsiin. Isä ja Pauli jäivät kotiin Helsinkiin, Ilse kertoo.

– Se tekee aina yhtä kipeää, eikä tämä surullinen tunne mene koskaan ohi, kun ajattelen isää ja Paulia.

– On ollut tummiakin muistoja, mutta niistä on tullut jo harmaita ja melkein valkoisia, Ilse Hammar summaa.

Ilse Hammar asuu tänä päivänä Upplannissa, kauniissa Öregrundissa, jossa hän kesäisin seuraa auringon laskeutumista mereen. Hän kokee, että Suomi on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana – aivan meren toisella puolella.

Ilse Hammarin valitsema musiikki

Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat: Maamme
Olavi Virta: Häämuistojen valssi
Olavi Virta: Yö kerran unhoa annoit
Olavi Virta: Kun ilta ehtii

Ohjelman tuotti Tytti Jussila.

tytti.jussila@sverigesradio.se

Toven isoisä perusti skutnabbilaisuuden, isovanhemmilta tuli myös luomuajattelu sekä kiinnostus kieliin ja tutkimukseen. Ei siis ihme, että Tovesta tuli kansainvälisesti arvostettu kielitieteilijä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Olimme sisareni kanssa ainoat isossa tyttökoulussa, jotka eivät olleet kristittyjä."

Tove Skutnabb-Kangas syntyi 1940 Helsingissä. Hän on kielitieteilijä ja pedagogi.

Tove toimi opettajana Steiner-koulussa, erityisluokilla kansakoulussa, ja Espoon ammattikoulussa. Vuodesta 1967 vuoteen 1968 hän työskenteli Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa professori Einar Haugenin tutkimusassistenttina.

Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin ja toimi opettajana Helsingin yliopistossa.

Hän muutti Tanskaan vuonna 1979, missä hän hoiti luomutilaa yhdessä miehensä Robert Philipssonin kanssa.  Tove on toiminut Roskilden ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän on myös dosenttina Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa, alanaan kielelliset ihmisoikeudet.

Tätä nykyä Tove Skutnabb-Kangas asuu miehensä kanssa Lundissa ja he kumpikin tekevät edelleen täyttä työpäivää tutkimuksen parissa. He myös kirjoittavat tieteellisiä julkaisuja yhdessä. Tove tutkii ensisijaisesti monikielisyyttä, monikielistä koulutusta ja kielellisiä ihmisoikeuksia.

Joskus on ollut suoruudestani haittaa, tosin mieheni Robert on opettanut minulle diplomatiaa."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Södertäljeläinen Janica on niin nuorekas, ettei häntä ensi silmäyksellä uskoisi suurperheen äidiksi. Hän myös laulaa, ja tietää senkin, että jos elämä kolhii, niin apua saa jos sitä osaa pyytää.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Janica Amante on syntynyt Södertäljessä 1974 ja hän asuu perheineen edelleen samassa kaupungissa. Koti on nyt luonnon helmassa omassa talossa, jonka Janica on miehensä kanssa on tuunannut kesämökistä talviasuttavaksi suurperheen asunnoksi. Yksi vessa riittää hyvin kymmenelle hengelle, sanoo Janica, sillä sopu sijaa antaa.

Aina ei kahdenksan lapsen katraan kasvattaminen ole auvoista, varsinkaan silloin jos tulee vastoinkäymisiä, joille ei itse voi mitään.

Muutama vuosi sitten Janica sairastui, ja samaan aikaan myös hänen äitinsä sairastui vakavasti ja kuoli. Muuten niin pirteältä ja elämäniloiselta Janicalta paloi pinna lasten riehuessa ja hän tajusi itse, ettei näin voi jatkua. Hän kääntyi sosiaalitoimen puoleen ja sai apua välittömästi.

Se kannatti - nyt perheen arki sujuu ristiriidoitta ja Janica sanoo, että he ovat tänä päivänä onnellisia. Usko korkeampaan johdatukseen auttaa häntä suhtautumaan luottavaisesti tulevaisuuteen, sairauksistaan huolimatta.

Entä mikä on kahdeksan lapsen äidin motto?
Se kannattaa kuunnella haastattelun lopusta.

Haastattelija: Soili Huokuna

soili.huokuna@sverigesradio.se