aktivismi

Minkälainen on rakenteellinen syrjintä Iranissa? Minkälaisia haasteita ja sortoja vähemmistöt kokevat Iranissa? Entä minkälainen ihmisoikeustilanne Iranissa ylipäätään on? Tässä jaksossa puhumme Iranin ihmisoikeustilanteesta, erityisesti kurdien näkökulmasta. Vieraanani on kurdilainen kirjailija ja opettaja Soran Zaki.

Jakson alussa oleva runo:  Sherko Bekas. Kotimaassani. 

Tässä jaksossa keskustelemme ystäväni Maria Palmun kanssa siitä, millaisia fiiliksiä meillä on siirtyä 30-vuotiaiden ihmeelliseen maailmaan sekä yhteiskunnan asettamista odotuksista kolmekymppisille naisille.

Jaksossa käyn lyhyesti läpi maailmantilannetta ja kerron, miltä podin tekeminen on tuntunut, sekä kerron tulevaisuuden suunnitelmista.

Lähes jokainen nainen on kokenut seksuaalista häirintää. Kun naisvihaa vähätellään, yhteiskunta antaa hiljaisen suostumuksensa myrkylle, joka syövyttää tasa-arvon perustuksia. Jokainen sivuuttamamme vitsi tai välinpitämättömyyden ele vahvistaa näkymätöntä muuria, joka erottaa meidät oikeudenmukaisuudesta. Tässä jaksossa Un Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikankaan kanssa keskustellaan seksuaalisen häirinnän laajuudesta ja sen vähättelystä.  

Ps. Jos  ihmisoikeusaiheet kiinnostaa, jaa ja seuraa! 🧡

Eläinten kaltoinkohtelu on valitettavasti normalisoitunut meille. Samalla kun osaa eläimistä kohdellaan kuin perheenjäsentä, toisista tehdään objekteja, joiden kärsimystä emme halua kohdata. 
Keskustelimme Vasemmistoliiton kansanedustajan Mai Kivelän kanssa siitä, miten voisimme parantaa eläimien asemaa yhteiskunnassamme. 

2020-luvun piti olla iloinen vuosikymmen. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja syksyn 2023 pelko lintuinfluenssasta kertovat muusta.
Kaiken tämän päällä on vielä yksi iso kriisi – ilmaston lämpeneminen.

Kirjailija, biologi ja luonnonsuojelija Juha Kauppinen potee ilmastoahdistusta, mutta sanoo, että toivoa on. Asiat voivat muuttua. Yksilöiden valinnat eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan fundamentaalisia muutoksia.

Luonto herättää suomalaisissa vahvoja tunteita. Kauppinen näkee syyn historiassa. Suomen nousutarinassa sotakorvauksia maksavasta maasta vaurastuvaksi teollisuusmaaksi luonnonvarojen käyttäminen on ollut keskeisessä osassa. Luonnonsuojelu on ollut uhka tälle edistyspyrkimykselle.

Ei-valkoisten naisten oikeuksia sivuutetaan valitettavasti edelleen, ja heidän asemaansa käytetään monesti pelinappuloina. Tämä on tärkeä aihe, joka vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tässä jaksossa keskustellaan Eva Tawasolin kanssa ei-valkoisten naisten asemasta Suomessa. Eva on terveydenhoitaja ja Vihreiden alue- ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta, joka on ollut aktiivinen ei-valkoisten naisten aseman puolestapuhuja. Erityisesti hän on tuonut esille kunniaan liittyvän väkivallan ongelmaa.

Äärioikeisto käyttää demokratiaa hyväkseen omien ideologisten näkemystensä vahvistamiseen, mikä on vakava ongelma. Mutta mitä äärioikeistolla tarkoitetaan? Onko Suomessa olemassa äärivasemmiston uhkaa? Myös kiinnostava kysymys: edustaako Perussuomalaisten politiikka ääriajatteluun perustuvaa linjaa? Tulevassa jaksossa käymme näitä kysymyksiä läpi yhdessä historiantutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoisen kanssa. Hän on tutkinut muun muassa suomalaista fasismia ja äärioikeistoa.

Jakson toisessa osassa jatketaan Sara Al Husainin kanssa keskustelua pakkoavioliitosta, tyttöjen kontrolloinnista ja hänen kirjoittamasta kirjasta.

Pakkoavioliitto on laaja-alainen ongelma, joka valitettavasti ilmenee ympäri maailmaa, myös Suomessa. Se on vakava ihmisoikeusrikkomus, joka vaikuttaa moniin ihmisiin, etenkin tyttöihin ja naisiin. Tässä kaksiosaisessa jaksossa käsitellään Sara Al Husainin henkilökohtaista kokemusta pakkoavioliitosta ja hänen kirjoittamaansa kirjaa "Huono tyttö". 

Kunnian nimellä tapahtuva kontrollointi on patriarkaalinen tapa pitää naiset alistettuina ja hallinnassa. Koko historian ajan naisten itsenäisyyttä ja vapautta on rajoitettu, ja naisten käyttäytymisestä ja toiminnasta on tehty julkisia arvioita, joita kuka tahansa voi tehdä. Tämä liitetään suoraan koko perheen tai suvun kunniaan, jolloin nainen kantaa vastuun koko perheen ja suvun kunniasta.

Tämän jakson vieraana on afganistanilainen näyttelijä Arezo Ariapoor, joka käsittelee omassa työssään naisten asemaa. Arezon kanssa keskusteltiin siitä, miten kyseinen ilmiö on vaikuttanut meidän elämäämme ja miten meidän käsityksemme mukaan tämä ilmiö näkyy Suomessa.

Maahanmuuttajalapset kohtaavat usein monia haasteita uudessa ympäristössään. Kielimuuri, kulttuurishokki, sosiaalinen sopeutuminen ja koulutusjärjestelmän haasteet voivat tehdä sopeutumisesta vaikeaa. 

Tässä jaksossa Daria Tarkhovan kanssa keskustellaan meidän sopeutumiskokemuksista Suomeen.

Hoitotyön alimiehitys ja vähäiset resurssit vaikuttavat laajalti alaan ja työntekijöiden jaksamiseen. Miten hoitajapula on vaikuttanut potilastyöhömme? Tässä jaksossa keskustelemme sairaanhoitaja Nizo Daran kanssa omista kokemuksistamme työntekijäpulasta hoitotyössä. 

Voit seurata Nizoa Twitterissä nimellä “NzhoDara"

Miksi ihmiset vihaavat vegaaneja? Miksi vihataan ihmistä, joka puhuu veganismista, eikä kritisoida tapaa, jolla eläimiä kohdellaan? Vihaako vegaani lihansyöjiä? Vastaamassa aktivisti Benjamin Pitkänen. 

Kysymyspodia toimittaa Kati Lahtinen. Julkaisija A-lehdet.

Suomen historiaan eivät kuulu avohakkuut vaan suoranainen puiden palvominen. Jumaloinnin kohteet eivät vain ottaneet vaan myös antoivat. Metsän tärkeimpiin lahjoihin kuuluvat mustikat.

Teksti: Iida Simes
Lukija: Iida Simes
Kuva: Sanni Seppo

Tottelemattomuusakatemia on Rauhanpuolustajien järjestämää nuorille suunnattua toimintaa, joka toteutuu lukuvuoden mittaisena prosessina. Tottelemattomuusakatemiassa käsiteltyjä aiheita ovat olleet esimerkiksi kansainvälinen solidaarisuus, vähemmistöjen oikeudet, autonomiset liikkeet, anarkismi ja aktivisti elämäntapana, Elokapinan käytännöt sekä maailmankaupan epäoikeudenmukaiset vaihtoehdot.

Näitä teemoja käsittelevän Maunula-talolla 11.8. nauhoitetun livepodcastin juontaa ja moderoi Voima-lehden toimittaja Julius Halme.

Panelisteina rauhankasvattaja Hanna Niittymäki, Häiriköt-päämajasta ja Spektaakkeliakatemiasta tuttu toimittaja Jari Tamminen, aktivisti Rojin Birzoi ja Elokapinan aktivisti Mars Hokkanen.

Leo Stranius on ehdoton isä. Straniuksen maailmassa ei ilmastonmuutosta saa unohtaa. Perhe liikkuu polkupyörillä ja syö kylmää puuroa.

"Peittyykö meidän talo veden alle?", kysyvät Straniuksen lapset.

Miten ehdottomuus onnistuu perhe-elämässä ja pelkääkö Stranius isänmurhaa eli sitä, jos lapsi kääntyy isänsä ideologiaa vastaan? "Mitä jos se haluaa sekaruokaa?", pohtii kahden lapsen isä Niklas Thesslundin haastattelussa.