elämän

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Aikaisemmissa Kipupiste-ohjelmissa vierailleet Kristiina Katajikko sekä Johanna Underström kertovat, miten elämän varrella koetut vaikeudet ovat muovanneet heidän käsitystään hyvästä elämästä. Kristiina taisteli vuosia syömishäiriöitä vastaan, ja Johanna on kärsinyt masennuksesta. Nyt elämä näyttäytyy valoisana, jos vaikka tummat sävyt tulevat ja menevät, tiivistää Johanna ja kertoo, että on oppinut hyväksymään myös vaikeat hetket elämän realiteetteina. Kristiinalle on taas hetkessä elämisen tärkeys korostunut.

Oma koti, kiitollisuus, kärsivällisyys sekä armollisuus kuin myös usko, toivo, rakkaus ovat avaintekijöitä hyvän elämän saavuttamiseksi Kristiinalle ja Johannalle.

"Usko voi merkitä uskoa elämään, rakkauden ei tarvitse olla romanttista. Se voi olla rakkaus lapsia, ystäviä, läheisiä tai lemmikkejä kohtaan. Toivo on kuitenkin kaikkein tärkein ainesosa."
Kristiina Katajikko

Johanna korostaa ennen kaikkea kodin ja kiitollisuuden merkitystä:

"Olen kerran menettänyt kotini. Ajattelen joka päivä, että mahtavaa että minulla on koti. Saan kaatua omaan sänkyyn eikä tarvitse nukkua kenenkään muun sohvalla. Kiitollisuus on minulle tosi tärkeää."
Johanna Underström

Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Noin kahdeksan vuotta sitten Nidal Kershin kahvila oli menossa kohti perikatoa. Ohjelmassa kuulet, miten Nidal käänsi yrityksensä menestykseen ja palkintoehdokkuuksiin falafelin voimin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

38-vuotias Nidal Kersh on tukholmalainen, palestiinalainen ja ruotsinsuomalainen. Hän on valtiotieteen maisteri, monikielinen ja ravintola-alan ammattilainen.

Hän on varttunut Tukholman Södermalmilla palestiinalaisen isän ja suomalaisen äidin kasvattamana. Koko hänen lapsuutensa ajan molemmat vanhemmat työskentelivät ruoan parissa, mikä on muokannut Nidalin suhdetta ruokaan.

Nidal itse on työskennellyt ravintola-alalla teini-iästä lähtien.

Kymmenisen vuotta sitten hän kuitenkin seisoi tienhaarassa. Hyödyntäisikö hän pitkää kokemustaan ravintola-alalla ja panisi kaikkensa peliin? Vai jättäisikö hän alan lopullisesti?

Tänä päivänä Nidal omistaa kaksi ravintolaa ja on aikeissa avata kolmannen. Hän on kirjoittanut keittokirjan Jerusalemin ruoasta ja palestinalaisesta perhetaustastaan. Menestyksestään hän kiittää kikhernettä.

Ohjelmassa kuulet, minkälainen vaikutus ruoalla on ollut Nidalin elämään. Kuulet myös hänen molemmin puolin miehitetystä perhetaustastaan. 

Lisäksi – minkälainen voisi olla suomalainen falafel?

Ohjelman on toimittanut Ramin Farzin ja sen on tuottanut Virpi Inkeri. Loppumiksaus Girilal Baars.

Juontaja
Ramin Farzin
ramin.farzin@sverigesradio.se

Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hän ei ikinä ole unelmoinut ydinperheestä ja tietää omasta lapsuudestaan, että perhe-elämä voi olla myrskyisää ja haastavaa.

– Minulla on realistinen käsitys koko hommasta.

Kysy miksi haluat lapsia

Darya Pakarinen täytti äskettäin 39 vuotta, ja sopimattomia kysymyksiä siitä, haluaako hän lapsia, satelee jatkuvasti hänelle ja hänen ikätovereilleen.

"On tärkeämpää kysyä itseltään, miksi haluaa lapsia, siten moni voisi varmasti paremmin ja voisi tehdä elämässään parempia päätöksiä."

Hän lisää, että kaikki eivät edes pysty saamaan lapsia ja että hänen tuttavapiirissään on naisia, jotka katuvat äitiyttä. He eivät haluakaan sitä elämäntyyliä, joka tulee lapsen mukana.

Työssään opettajana hän näkee, kuinka vanhemmat raatavat ja kuinka näiden aika ei riitä lapsille. Hän kokee itsensä lisävanhemmaksi lapsille, joita hän opettaa koulussa.

Lapsettomat ylläpitävät yhteiskuntaa

Lapset tarvitsevat Daryan mukaan useita aikuisia esikuvia. Lapsuudessa Daryalle itselleen olivat tärkeitä hänen tätinsä ja enonsa. Hän lisää, että erityisesti niiden kanssa, joilla ei ollut omia lapsia, oli jännittävää viettää aikaa.

– Kulttuurissa ja mediassa lapsettomat kuvataan usein traagisina ja outoina, mutta minusta useamman pitäisi olla kiitollisia siitä, että on ihmisiä, jotka valitsevat toisen tien. Kaikki eivät voi jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa ja olla vanhempainvapaalla, yhteiskunta romahtaisi silloin!

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan toinen osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

"Kaataja", "Ruottikuume" ja "Puhuva tikkataulu" ovat sanoja lukupiirin lukemasta Tommi Liimatan Autarktis -kirjasta. Rita Pyy ja Thelma Aulio Paananen kertovat taiteellaan vaikeista asioista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

---

Lukupiiri hyytävissä maisemissa

Uusimmassa kirjassaan Autarktis muusikko-kirjailija Tommi Liimatta kuvaa tarkoin yksityiskohdin ihmisten ajoittain hyytävän synkkää eloa pohjoisessa.

Eri ajattelutapa voi avautua, jos ajattelee jokaisen vahvuuksia. Kaikista löytyy joku, joka on niiden vahvuus. Mieluummin niin, kuin fokusoida siihen, mikä ei ehditäisi.

Hanna Hallakumpu

 Mulla on aina ollut toi uskaltaminen semmonen, että en mä mikään uskalikko ole, mutta mä olen aina punninnut sitä niin, että kokeilenko mä mieluummin vai jäänkö loppuiäks miettimään, että miksi mä en kokeillut.

Keijo Knutas

Koukuttajana Kai Rauhansalo

---

 

Kokemukset kuviksi

Tapaamme tänään Koukussa kaksi taitelijaa, joiden työt ovat omaelämäkerrallisia. Molempien töissä näkyy myös sota ja lapsuuden kokemukset.

Örebron lääninmuseossa on esillä Rita Pyyn näyttely Jag, gråterska/med rötter i Karelen. Näyttelyssä Rita Pyy tutkii omia karjalaisia juuriaan ja sodan vaikutusta perheeseensä. Näyttelyn nimi tulee Pyyn äidin ortodoksisesta itkijänaisten perinteestä.

Thelma Aulio Paanasen töitä on parhaillaan esillä Haningen taidehallissa, kolmen taitelijan Den besvärliga ödlan -yhteisnäyttelyssä. Mukana on myös Ville Lenkkerin valokuvia ja Heidi Kilpeläisen videoteos.

Taidehallin seinillä ja hyllyillä vilistävät Thema Aulio Paanasen virkatut nuket ja omaelämänkerrallisiin tapahtumiin perustuvat etsaukset.

Toimittajamme Riitta Niemi tapasi molemmat taitelijat.

Koukun tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg.

kulttuuri@sverigesradio.se