Explore "joka" with insightful episodes like "Iltasatu: Siili joka ei saanut unta", "Voimanaisia Suomesta: Riina Tanskanen –sarjakuvataiteilija, joka julistaa tyttöyden ilosanomaa", "Beatrice Reiman: Jos en ole se tyttö, joka on kova tekemään töitä, eikä koskaan anna periksi, niin kuka hitossa minä olen?", "Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi" and "Har du en som alltid går före dig? / Onkos sulla joku joka kulkee sinun eelä?" from podcasts like ""Lastenohjelma Taikalipas - satuja ja tarinoita lapsille", "Finska Dokumentti", "Kesäpuhujat", "Finska Dokumentti" and "Meän Kläpit"" and more!
Satu siilistä, jonka pitää pitkän yön päätteeksi lähteä etsimään pehmustetta pesäkolonsa pohjalle. Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa iltasadun.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Igelkotten som inte kunde sova. En godnattsaga av och med Tuomas Ojala.
Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.
Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.
”Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee”, Tanskanen kertoo.
Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.
Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.
Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.
Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se
Sveriges Radio Finskan kesäpuhujat 2022: Tubettaja Beatrice Reiman kertoo miten omat vaatimukset ja liian kova työnteko ajoivat hänet työuupumukseen vasta 17-vuotiaana ja miten hän selvisi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Tukholmalainen Beatrice Reiman nousi 14-vuotiaana suosituksi tubettajaksi ja elämä tuntui täydelliseltä – kunnes kolme vuotta myöhemmin stressi sai hänen kroppansa lamaantumaan ja hänen ilonsa katosi.
Kuraattorin vastaanotolla Reiman sai 17-vuotiaana diagnoosin: uupumus ja uupumuksesta johtuva masennus.
Kesäpuheessaan Beatrice Reiman kertoo, miksi hän rakastaa tehdä töitä – mutta miksi hän on myös opetellut suhtautumaan töihin ja suorituksiin uudella tavalla.
Tuottaja:
Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se
Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset.
Tänk att fikat redan står framme när du kommer på besök. Fast du inte sagt att du skulle komma. Då har du en föregångare som hjälp dig. / Sano jos fiikka jo oon pöyälä ko tulet kylästelheen. Vaikka et ole sanonu ette tulet. Silloon sulla on eelinäinen joka on sinua auttanu.
Äijäporukka - Kari ja hänen kaksi lapsuudenystäväänsä - on kruisaillut moottoripyörillä ympäri Eurooppaa jo kymmenkunta kertaa. Nyt toteutui vieläkin suurempi haave: kolmen kuukauden purjehdus.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kari Paanalahti syntyi Helsingissä 1960.
Hän varttui Pohjanmaalla Yppärin kylässä ja Kalajoella.
Nuori mies lähti ruotsinkielen taitoaan parantamaan ensin Uumajaan, sitten Tukholmaan, ja sitten sattui se tavallinen tapaus: rakkaus täytti sydämen ja visiitti vaihtui pysyvään asumiseen ja elämän rakentamiseen uudessa maassa.
Kari on naprapaatti, ja sen lisäksi että hänellä on oma Ryggakuten-vataanotto, työskentelee hän myös St Göranin sairaalan psykiatrisen osaston akuuttivastaanotossa. Hän on väitellyt tohtoriksi kipuennusteista ja hän on tutkinut särkyä ja erityisesti selkävaivoja.
"Tälle matkalle olisi pitänyt lähteä jo kaksikymppisenä, mutta siinä tuli elämä väliin.
Yhteys lapsuudenystäviin on säilynyt halki vuosikymmenten ja tänä talvena neljä kaverusta toteutti unelmansa: he tekivät kimpassa irtioton arjesta ja purjehtivat yli Atlantin. 4000 meripeninkulman matka Barcelonasta Ibizan, Gibraltarin ja Cap Verden kautta Karibialle kesti kolme kuukautta.
"Tärkeintä pitkällä purjehduksella on, että porukka tulee toimeen keskenään.
Kyseessä oli Atlantic Rally for Cruisers, ARC+, jossa oli mukana noin 70 venettä. Kilpailemaan ei kyllä lähdetty, sanoo Kari.
Haastattelija: Soili Huokuna.
Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.
Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.
Sirpa kirjoitti kirjeen:
Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.
Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.
Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.
Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.
Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.
Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.
Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.
Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.
Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.
Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.
PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.
Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.
Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.
Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!
Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.
Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.
Sirpa Alho
Dimitri Keiski tuli suuren yleisön tietoisuuteen 2011, kun hän voitti TV3:n TrueTalent-kilpailun. Ura lähti nousuun ja monista haaveista on tullut totta. Uusi rakkaus vei Dimitrin keväällä Suomeen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kun pienenä kuuntelin Hurriganeseja, mun isä sanoi, että tämä rumpali joka laulaa on Remu Aaltonen ja romani. Mä ajattelin että: 'Wau, se on mahdollista, musta voi kans tulla rockmuusikko jos mä haluan'!
Romanikulttuuri ei ole este, vaan rikkaus, toteaa Dimitri Keiski.
Kun Dimitri oli 8 tai 9 vuoden ikäinen, hän kuuli suomalaisen pop-ikonin Dannyn esittämän kappaleen Piilopaikka. Silloin hän päätti, että hänkin haluaa laulajaksi.
Eräänä päivänä jokin aika sitten puhelin soi ja Danny kysyi, haluaako Dimitri lähteä hänen kiertueelleen mukaan. Dimitri tuskin uskoi korviaan - hänen oli vaikea ymmärtää todeksi, että hän pääsee mukaan idolinsa konsertteihin esiintymään. Totta se oli, ja kaksi D:tä, Dimitri ja Danny lauloivat myös duettona lavalla.
Dimitri on syntynyt ja kasvanut Märstassa Tukholman pohjoispuolella. 9 vuotta sitten syntyi hänen poikansa Elvis.
2011 Dimitrin muusikon ura lähti nousuun TV3:n True Talent-laulukilpailun voiton myötä. Nyt hänellä on jälleen uusi elämänvaihe alkamassa - keväällä 2015 hän muutti Suomeen, Lahteen, uuden rakkautensa Katja Lukinin luo. Heitä yhdistää musiikki. Kysymykseen tulevaisuudensuunnitelmista Dimitri vastaa suoraan sydämestä: ne ovat tulevaisuudensuudelmia!
Kari Lumikerolla juttu luistaa. Hän kertoo elämänsä lähtökohdista, uransa alkutaipaleen kommelluksista ja ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta. Hiljattain eläköitynyt toimittaja ei laakereillaan lepää.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kirjeenkantajasta kirjeenvaihtajaksi. Kari Lumikero on kotoisin Torniosta. Hänen isänsä oli toimittaja. Kari itse harkitsi juristin uraa, mutta into toimittajantyötä kohtaan voitti.
Kari muutti Ruotsiin jo nuorena miehenä ja yksi hänen ensimmäisistä hommistaan täällä oli kirjeenkantajan työ. Monen muun viran kautta - hän työskenteli muunmuassa Ruotsin Radion suomenkielisessä toimituksessa 15 vuoden ajan - hänestä tuli Suomen MTV:n kirjeenvaihtaja.
Sanoissa kirjeenkantaja ja kirjeenvaihtaja ei ole paljon eroa, mutta työtehtävissä sitäkin enemmän. Kari on kiertänyt maailmaa vaikeissakin paikoissa, kuten Thaimaassa tsunamin aikaan, Afganistanissa ja pakolaisleireillä Lähi-idässä. Hänellä on monta jännittävää tarinaa kerrottavana pitkän uransa varrelta, mutta Soilin seurassa hän myös raottaa yksityisyyden verhoa ja kertoo elämästään julkisuuskuvan takana. Sieltä paljastuu lämmin ja empaattinen Kari, joka puhuu rauhan ja pakolaisten puolesta.
Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ensi Ukkola Dafeamekpor muutti Ghanaan vuosi sitten. Hänen aviomiehensä Patrick on Ghanasta kotoisin ja hän oli jo siellä odottamassa Ensiä.
Soilin seurassa Ensi pohtii muun muassa kodin merkitystä ja kodittomuuden tunnetta.
Länsi-Afrikasta Ensi on löytänyt kodin. Hän lukee ja kirjoittaa ahkerasti ja sanoo, että koti on siellä, missä hänen kirjansa ovat. Rajoja ei maailmassa tarvittaisi lainkaan, sanoo Ensi - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille ilman viivottimella vedettyjä rajaviivoja.
Maailmalla ollessaa Ensi tuntee olevansa kotonaan. Hän kertoo jo nuorena hiffanneensa, että missä hän vain matkustaakin, on hän aina jonkun kotikylässä.
Soili Huokuna tapasi Ensi Ukkolan elokuussa 2015. Ensi oli silloin ollut muutaman kuukauden kesätöissä Tukholmassa, Ruotsin Radion Eko-toimituksessa. Syyskuussa hän palasi kotiinsa Ghanaan.
- Sundsvallilainen Ulla Lahti teki parikymmentä vuotta suutarin töitä ennenkuin hän vaihtoi alaa. Nyt hänen keittiössään syntyy mehuja ja glögiä joko itse poimituista tai ostetuista marjoista ja hedelmistä. (alkaa n 01:39) - Jääkiekkojoukkue HV71:n suomalaisvahvistus Toni Rajala loisti heti ensimmäisessä ottelussaan. (alkaa n 00:17) - Tukolman kaupunkirjastolle rahaa suomenkielisten kirjojen ostoon. (alkaa n 00:06)
On myrskyinen ilta. 15-vuotias Magdaleena on yksin kotona susikoiransa Nellin kanssa, kun oveen koputetaan...
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat.
5-osainen kummitustarina. Käsikirjoitus: Åsa Larsson ja Ingela Korsell. Käännös: Tarja Salo. Lukija: Sannamari Patjas. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta.
VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.
Tässä jaksossa sisarukset pyytävät Magdaleenaa saattamaan heidät takaisin pappilaan, jossa asuu heidän isoisänsä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat.
5-osainen kummitustarina. Käsikirjoitus: Åsa Larsson ja Ingela Korsell. Käännös: Tarja Salo. Lukija: Sannamari Patjas. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta.
VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.
Nyt alkaa valjeta totuus siitä, miksi pappilan katosta tippuu vettä. Mutta mikä saa aikaan pelottavan, kumisevan äänen?
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat.
5-osainen kummitustarina. Käsikirjoitus: Åsa Larsson ja Ingela Korsell. Käännös: Tarja Salo. Lukija: Sannamari Patjas. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta.
VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.
Nyt Magdaleena alkaa tosissaan etsiä vastauksia mieltä kalvaviin kysymyksiinsä. Mutta saako hän niitä ja keneltä?
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat.
5-osainen kummitustarina. Käsikirjoitus: Åsa Larsson ja Ingela Korsell. Käännös: Tarja Salo. Lukija: Sannamari Patjas. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta.
VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.
Aamulla tuuli laantuu ja sähköt palaavat. Nyt selviää Magdaleenalle, tytöille ja isoisälle koko merkillinen tarina.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat.
5-osainen kummitustarina. Käsikirjoitus: Åsa Larsson ja Ingela Korsell. Käännös: Tarja Salo. Lukija: Sannamari Patjas. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta.
VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.
Stay up to date
For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io