minulla

Näyttelijä Natalie Minnevik paljastaa kesäpuheessaan, mitä hän oppi Kumlan vankilassa ja mitä musiikkia hän salaa kuuntelee. Hän pohtii myös anteeksiantamisen ja äidin ja isän merkitystä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007). 

Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn.

Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä.  

Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua.

Natalie Minnevik, näyttelijä

Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistossa.

Natalie Minnevikin valitsema musiikki:

Johnny: Ihana aamu
Juhani Markola: Ääni puhelimessa
Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla
Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä
Kari Tapio: Juna kulkee
Juha Tapio: Sitkeä sydän

Ohjelman tuotti Riitta Niemi.

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Mikaelin juuret ovat Södertäljessä, minne hänen vanhempansa tulivat 60-luvulla. Siellä alkoi myös hänen urheiluharrastuksensa. Jääkiekko ja maraton-juoksu ovat Mikaelin lajit.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Mikael Herralan vanhemmat ovat kotoisin Pohjanmaalta. Hänen äitinsä ja isänsä muuttivat Ruotsiin vuonna 1969. Mikael syntyi vuonna 1984. Perhe muutti Södertäljestä Nykvarniin, missä Mikael kävi aluksi suomenkielistä luokkaa ja sai näin myös koulun kautta vankan pohjan suomen kielelleen.

Suomi ja ruotsinsuomalaisuus merkitsee Mikaelille paljon. Hän kunnioittaa suuresti edesmennyttä ukkiaan, joka oli sotaveteraani, ja pohtii usein omaa identiteettiään Ruotsissa asuvana Suomen kansalaisena.

Mikael teki asepalveluksen Suomen armeijassa ja asui sinä aikana paljon isovanhempiensa luona Pohjanmaalla. Hän pääsi RUK:iin, reserviupseerikoulutukseen, ja se oli suuri hetki hänen elämässään, kun hän sai kertoa uutisen armeijassa menestymisestä ukilleen.

Mikael työskentelee myyntijohtajana suomalaisessa IT-alan yrityksessä Tukholmassa. Tietoturvaohjelmat ovat hänen erityisalaansa.
Vapaa-ajan täyttävät seurustelu tyttöystävän kanssa, musiikki ja urheilu.

Minulla on suomalainen veri ja ruotsalainen sydän, ja olen ylpeä kummastakin.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se 

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Ruotsissa asui vuonna 2015 noin 350 Suomen sotien veteraania, ja heidän keski-ikänsä oli jo yli 90 vuotta. Suomalaisia sotaveteraaneja Ruotsissa -sarjassa tapaamme heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertoivat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Nyt veteraaneja ei enää ole montaa jäljellä ja sotaveteraanien Ruotsin piiri on lakkautettu 2021.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tässä jaksossa kuulemme jatkosodassa upseerina ja tykistön tulenjohtajana toimineen Björn Råberghin tarinan.

Björn Råbergh, Tukholma

Syntynyt
29.12.1920 Hanko
Kuollut
7.11.2017 Tukholma
Lähti rintamalle
1941, viikkoa ennen jatkosodan syttymistä
Tehtävät
Upseeri, tykistön tulenjohtaja
Asemapaikat ja taistelut
Pälkjärvi, Matkaselkä, Salmi, Rajakontu, Tuulos-Aunus-Syväri, Kuuttilahti, Pitkäjärvi, Kuuttilahti, Tuulos, Vitele, Salmi, Pitkäranta-Lemetti
Haavoittui
Käsikranaatista molempiin jalkoihin 28.10.1943
Palasi rintamalle
Rintamalla sodan loppumiseen asti 1944
Perhe
Vaimo Anne-Marie, lapset Marianne, Susanne ja Henrik
Ammatti
Kemisti

Suomen sodat

Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945.

Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista

• Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. 
• Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. 
• Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs. 
• Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. 
• Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.
• Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800.
• Veteraanien keski-ikä oli vuonna 2015 jo yli 90 vuotta.


Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Sarja on julkaistu vuonna 2015.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se