Logo

    muusikko

    Explore "muusikko" with insightful episodes like "Keijo Åkerlund, muusikko ja pastori Södertäljestä", "Muusikko, yrittäjä Seppo Karmitsa Sollentunasta: Ryhdyin tulkiksi vanhemmilleni jo ennen kouluikää", "Vaatteistaan muusikko tunnetaan?", "Soilin seurassa yrittäjä ja muusikko Jorma Suominen Tukholmasta kertoo elämänsä bluesin" and "Huomenta Ruotsin aamun vieraana muusikko Stäni Steinbock" from podcasts like ""Soilin seurassa", "Soilin seurassa", "Kulttuurikeskustelu Koukku", "Soilin seurassa" and "Aamu på finska"" and more!

    Episodes (5)

    Keijo Åkerlund, muusikko ja pastori Södertäljestä

    Keijo Åkerlund, muusikko ja pastori Södertäljestä

    Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori.

    "Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen."

    Haastattelija: Soili Huokuna.

    Muusikko, yrittäjä Seppo Karmitsa Sollentunasta: Ryhdyin tulkiksi vanhemmilleni jo ennen kouluikää

    Muusikko, yrittäjä Seppo Karmitsa Sollentunasta: Ryhdyin tulkiksi vanhemmilleni  jo ennen kouluikää

    Seppo Karmitsa on luonut omin käsin itselleen ja perheelleen hyvän elämän, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Sota, köyhyys ja isän alkoholismi vei ilon lapsuusvuosista. Seppo on selviytynyt sisulla.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    "19-vuotiaana laskeskelin, että olin siihen mennessä muuttanut 20 kertaa."

    Seppo Karmitsa syntyi Pohjois-Savossa Rautavaaralla 1964. Viisi vuotta myöhemmin perhe lähti köyhyyttä pakoon Ruotsiin. Isän alkoholismin ja äidin uupumuksen takia Seposta tuli tavallaan perheen pää jo ennen kouluikää. Hän huolehti pikkusisaruksistaan, myi kukkia ja naapurinrouvien virkkaamia mattoja, ja hankki näin muutaman kruunun taskurahaa.

    "Suomen-laivat ovat kolmas kotimaani. Juureni ovat siellä, minne hattuni laitan."

    Musisoiminen on Sepolle ollut ilo ja lohtu vaikeuksien keskellä. Hän on käynyt Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun ja soittaa nykyään jatsia.
    Päätyönä Sepolla on hoitoalan firman pyörittäminen ja kestävän kulutuksen puolesta toimiminen.
    Ajattelutapa maapallon resurssien säästäväisestä käyttämisestä on peräisin lapsuuden niukista oloista.

    "Ennen kaikkea olen neljän lapsen isä", pohtii Seppo elämänsä arvojärjestystä.

    Sodanjälkeinen lastenkasvatus perustui Sepon kotona perustui sekä henkiseen että fyysiseen väkivaltaan, ja ankeat ajat ovat jättäneet jälkensä Sepon mieleen. Psykodynaaminen terapia on auttanut Seppoa työstämään lapsuuden traumoja.

    "Mummon sanoin pitkän elämän salaisuus on kova työ ja huono ruoka."

     Haastattelija: Soili Huokuna.

    Vaatteistaan muusikko tunnetaan?

    Vaatteistaan muusikko tunnetaan?

    Jo vaatteista näkee, mitä musiikkityyliä edustat. Jotkut tyylit antavat tilaa elvistelylle, mutta esimerkiksi kapellimestarin puku on musta, koska siitä erottuu hyvin valkea tahtipuikko.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Sisuradion Koukkupaneelissa keskustelijoina Kaapo Ijas ja Saara Rauvala. Viikon koukuttajana Silja Levander.

    Vaatteilla on erilaisia merkityksiä riippuen musiikkityyleistä. Klassisella puolella muusikko usein valitsee asun, joka ei vie huomioita musiikilta, kun taas viihdepuolella vaatteet ovat enemmän osa kulttuurituotepakettia. Näin arvioivat viikon panelistit, joilla on kokemusta useammista musiikkityyleistä.

    Kaapo Ijas on kapellimestari, joka käyttäisi mielellään punaisia housuja, jos niitä nykymuodin puitteissa tehtäisiin oikean kokoisia. Kaapo harrastaa myös nahkatöitä ja kapellimestarin laukku on itse tehty ja -suunniteltu.

    Saara Rauvala on sopraano. Hän esiintyy useimmiten mekossa mutta on tänään pukeentunut hilehousuihin. Ehkä näemme hänen laulamassa pianon vieressä sinisessä mekossa  Suomen juhlavuoden kunniaksi.

    Silja Lenvader on paitsi konserttipianisti myös vaatesuunnitelija. Pianoa soittaessaan hän peittää käsivarsiensa tatuoinnit pitkillä hihoilla, mutta punkbändissä soittaessa vaatetus paljastaa hänen kuvamaailmansa.

    Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.

    Ohjelmassa myös

    • Koukussa vieraana myös tutkija/toimittaja Johanna Koljonen, joka on valittu Ruotsin filmi-instituutin hallitukseen. Jukka Painilainen haastattelee.
    • Kuulemme myös otteen suomalainen elokuvuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Visa Koiso-Kanttilan haastattelusta Iltapäivä-ohjelmassa. Hänen uusi elokuvansa, Kaiken se kestää, viimeisteltiin hiljattain Tukholmassa. Jorma Ikäheimo haastattelee.

    Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

    Soilin seurassa yrittäjä ja muusikko Jorma Suominen Tukholmasta kertoo elämänsä bluesin

    Soilin seurassa yrittäjä ja muusikko Jorma Suominen Tukholmasta kertoo elämänsä bluesin

    Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.

    Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.

    Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli huolenpitoa.

    Paluu kuusivuotiaana takaisin Ylöjärven torppaan oli rankka. Äiti ei osannut ruotsia, lapset eivät osanneet suomea. Koulussa kiusattiin ruotsalaisuudesta. Isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin ja äiti lyöttäytyi yhteen torpalle saapuneen kulkurin kanssa. Mies ei piitannut perheen lapsista ja heidät lähetettiin paikalliseen lastenkotiin, jossa ei orpolapsia hellyydellä kohdeltu.

    Olimme niin köyhiä, että talvipakkasella vuorotellen käytimme aluspaitaa.

    Lastenkodista tuli Jorman koti yhdeksäksi vuodeksi kunnes hän täytti 16 ja lähti rakentamaan itselleen tulevaisuutta opiskelun, partion, musiikin, yritteliäisyyden ja sammumattoman sisun avulla.

    Vaimo Helena on ollut tukena ja auttanut Jormaa selviytymään lapsuuden traumoista. Hän keksi, että jos Jorma kirjoittaa kokemuksensa kirjaksi, ei tarvitse kantaa raskasta menneisyyden selkäreppua taakkanaan. Jorma teki näin, syntyi omakustanneteos "Elämäni blues" ja kauna ja katkeruus menneitä kohtaan jättivät Jorman rauhaan.

    Hän on luonut uran menestyvänä insinöörinä, tilintarkastajana ja muusikkona.

    Jorma on lunastanut itselleen kotitorpan Ylöjärveltä, eikä siinä kaikki, hän on myös ostanut läheisen niemenkärjen jossa sijaitsee upea pitsihuvila Näsirinne. Hänellä on niin oikea kuin henkinenkin koti sekä Ruotsissa ja Suomessa.

    Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy.

    Melkein tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut.

    Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

    Huomenta Ruotsin aamun vieraana muusikko Stäni Steinbock

    Huomenta Ruotsin aamun vieraana muusikko Stäni Steinbock

    Aamun vieraana on muusikko, kanteleensoittaja Stäni Steinbock.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Huomenta Ruotsissa maanantaina:

    - Lampaankasvattajat ovat tuskaantuneet lisääntyneeseen susikantaan Frändeforsissa

    - Suomen lentopallo- ja koripallofanit ovat herättäneet huomiota Euroopassa

    - Suomi voitti Färsaaret 3-1 eilen illalla pelatussa jalkapallon EM-karsintojen avausottelussa. Malmö FF:n Markus Halsti kertoo, miksi hän ei lähtenyt mukaan jalkapallon EM-karsintojen Suomen joukkueeseen

    - Trollhättanista Turkuun opiskelemaan lähtenyt Hilda Kahra pohtii ruotsinsuomalaisuuttaan

    - Sisuradion Vaaliperheet -sarjassa tapaamme Koivisto-Nymanin perheen, joka on valinnut puolueensa kunnallis-ja maakäräjävaaleissa

    - Samuel Haanpää on Borås Basketin suomalaisvahvistua tulevalla kaudella.

    Logo

    © 2024 Podcastworld. All rights reserved

    Stay up to date

    For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io