Logo

    ruotsinsuomalaisia

    Explore "ruotsinsuomalaisia" with insightful episodes like "Lastennurkasta Muksumassiin ja Rokettiin – 50 vuotta suomenkielisiä lastenohjelmia", "Ruotsinsuomalainen urheiluaikamatka", "Kiirunaan tullaan töihin ja sitten sieltä lähdetään", "Olofströmiin jäädään luonnon ja saunan vuoksi" and "Landskronassa tehtiin operetti amatöörivoimin 1969 ja sittenpä ei vapaa-aikana muuta tehtykään" from podcasts like ""Ruotsinsuomalaisia ääniä vuodesta 1969", "Ruotsinsuomalaisia ääniä vuodesta 1969", "Ruotsinsuomalaisia ääniä vuodesta 1969", "Ruotsinsuomalaisia ääniä vuodesta 1969" and "Ruotsinsuomalaisia ääniä vuodesta 1969"" and more!

    Episodes (13)

    Lastennurkasta Muksumassiin ja Rokettiin – 50 vuotta suomenkielisiä lastenohjelmia

    Lastennurkasta Muksumassiin ja Rokettiin – 50 vuotta suomenkielisiä lastenohjelmia

    Lastenohjelmat ovat kuuluneet Ruotsin radion suomenkielisissä lähetyksissä alusta lähtien.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Vuosien varrella lastenohjelmien nimi ja sisältö ovat muuttuneet, mutta tärkeimmät peruselementit ovat pysyneet samoina.
    • "Lasten äänet ja musiikki ovat olleet mukana lastenohjelmien koko 50-vuotisen historian ajan", sanoo Leena Häyrynen, yksi radion lastenohjelmien perustajista.

    Ruotsinsuomalainen urheiluaikamatka

    Ruotsinsuomalainen urheiluaikamatka

    Ruotsinsuomalainen urheiluaikamatka tutustuttaa kuuntelijat ruotsinsuomalaisiin urheilijoihin ja urheilumuistoihin eri vuosikymmeniltä.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Suomea ja Ruotsia kuvataan urheilussa usein rakkaiksi vihollisiksi – otteluista maiden välillä tulee usein klassikkoja, yleisurheilussa maat ottavat mittaa toisistaan joka vuosi Finnkampenissa ja juuri Ruotsille häviäminen on suomalaisista usein erityisen katkeraa.

    Mutta Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä urheiluhistoriaa, ja urheilu rakentaa siltoja rajan yli.

    Suomenkielisen radion juhliessa 50 vuotta tutustumme ruotsinsuomalaisiin urheilijoihin ja urheilumuistoihin eri vuosikymmeniltä.

    Aikamatkamme alkaa 1960-luvulta ja päättyy 2010-luvulle,
    matkaoppaana toimii Hanna Sihlman.

    Kiirunaan tullaan töihin ja sitten sieltä lähdetään

    Kiirunaan tullaan töihin ja sitten sieltä lähdetään

    Kiirunaan on suomalaistaustaisia houkutellut kaivos. Se on kaupungin perustamisen syy ja sen vuoksi kaupungin keskustaa ollaan siirtämässä kolme kilometriä koilliseen.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Kiirunan elämä pyörii kaivoksen ehdoilla. Kun Leena Häyrysen ja Arja Jokisen tekemä Elämän menoa -ohjelma vieraili Kiirunassa vuonna 1979 oli kaivoksen vaaralliset kaasut yleinen puheenaihe.

    Vuonna 2019 puhuttaa keskustan siirto kaivoksen tekemän onkalon reunalta. "Eniten harmittaa kaupungintalon purku", kertoo siellä työskennellyt Liisa Ylitalo. Käymme myös uudessa kaupungintalossa, jossa Nina Eliasson johtaa kaupungin siirtoon liittyviä projekteja.

    Olofströmiin jäädään luonnon ja saunan vuoksi

    Olofströmiin jäädään luonnon ja saunan vuoksi

    Blekingessä pääsemme muikkuverkoille ja rantasaunaan. Tehtaat antavat leivän mutta Olofströmiin jäädään myös eläkkeellä. Teemme aikamatkan vuoteen 1979 ja saamme kuulla kuinka sitten kävikään.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Vuonna 1979 Arja Jokisen ja Leena Häyrysen Elämän menoa ohjelmassa kerrottiin kuinka työntekijät pelkäsivät työpaikkojensa puolesta. 1960-luvun hulpeat työmarkkinat  olivat kutistuneet ja urakat tiukassa.
    • Tämän päivän Olofströmissä työuransa tehneet pitävät kotikuntaansa parhaana vaihtoehtona asua. "Täällä on kaikki, Suomessa ei enää mitään", sanotaan melkein yhdestä suusta.

    Landskronassa tehtiin operetti amatöörivoimin 1969 ja sittenpä ei vapaa-aikana muuta tehtykään

    Landskronassa tehtiin operetti amatöörivoimin 1969 ja sittenpä ei vapaa-aikana muuta tehtykään

    Landskronan varsin pienen suomiklubin jättisatsaus, Mustalaisoperetti vei voimat, mutta antoi paljon mukavaa julkisuutta 50 vuotta sitten.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Elämän menoa -ohjelmassa kerrottiin 1970-luvun alussa Landskronan Suomiklubin lauluharrastuksesta ja jättisatsauksesta. Silloin toimittajina olivat Leena Häyrynen ja Leena Koivuneva.
    • Kuusi mukana ollutta muistelee ensi-iltaa ja monia kommelluksia matkan varrelta. Eila Kauhanen, Lauri Ketonen,  Anja Rakuna, Aune Penttilä ja Ulla Hansson ovat nyt iloisia, että lähtivät mukaan vaikka viisikymmentä vuotta sitten kukaan ei ollut seissyt näyttämöllä.
    • "Pane seuraavan kerran housun vetoketju kiinni", sanottiin Lauri Ketoselle esityksen jälkeen.

    Musalistan historiaa – merkitys ruotsinsuomalaisuudelle

    Musalistan historiaa – merkitys ruotsinsuomalaisuudelle

    Musalista innoitti ruotsinsuomalaisia säveltäjiä ja sanoittajia. Tiettyjä kappaleita pystyttiin tekemään vain ruotsinsuomalaisessa ympäristössä. Tässä ohjelmassa perehdytään niihin kappaleisiin. Studiossa Pauliina Rinne ja Eija Björstrand. Mukana myös professori Pekka Suutari.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Kai Hannonen on asunut Trollhättanissa koko ikänsä – nyt hän kertoo, mikä on muuttunut 40 vuodessa

    Kai Hannonen on asunut Trollhättanissa koko ikänsä – nyt hän kertoo, mikä on muuttunut 40 vuodessa

    Trollhättanin Kronogård oli ensimmäinen asuinpaikka monelle Suomesta muuttaneelle. Käymme katsomassa, millaiselta Kain lapsuuden kotipihalla näyttää nyt.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Dokumentissa Kai Hannonen kertoo, miten löysi teini-ikäisenä koulusta kotiin tullessaan Aku Ankan.
    • 40 vuotta myöhemmin hän kuljettaa toimittajaamme Kirsi Blombergia pitkin samoja maisemia autollaan, jonka rekisterinumero on SISU 1.
    • ”Silloin kun Saab teki konkurssin, pohdin muuttoa Göteborgiin, mutta sitten ne tarjosivat työpaikkaa täällä”, Hannonen kertoo.

    "Politiikasta et sitten puhu sanaakaan" – 1970-luvulla poliittiset taistot kuuluivat lujaa kotonakin

    "Politiikasta et sitten puhu sanaakaan" – 1970-luvulla poliittiset taistot kuuluivat lujaa kotonakin

    Kaikuna ajasta jolloin "kaikki oli politiikkaa", kuulemme kansalaisten omalla suulla, mitkä olivat tärkeitä kysymyksiä 4050 vuotta sitten. Saamme myös muutaman vastauksen.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Toimittajat Eeva Lindh ja Kirsi Blomberg ovat kaivaneet Ruotsin radion arkistosta kuuntelijaääniä 1970-luvulta ja 1980-luvun alusta.
    • ”Ne on käyny minun tykönä sillä puhheella, että politiikasta et puhu sannaakaan”, kuuluu eräänkin kansalaisen kokemus poliittisesta keskustelusta.
    • Otteet ovat ohjelmista Hihnalta, Arina, Lauantaitunti ja Puhelinaika.

    Musalista livenä

    Musalista livenä

    Musalistan suosituimmat kappaleet julkaistiin joka vuosi cd:lle. Yhteensä levyjä kertyi 20 vuosien varrella. Kun cd julkaistiin pidettiin julkistamistilaisuus. Silloin Musalista lähetettiin suorana, ja paikalla oli sekä osallistujat että orkesteri. Studiossa Pauliina Rinne ja Musalistan juontaja Eija Björstrand. Mukana myös sanoittaja Rikhard Palm ja säveltäjä Reijo Määttä.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Ohjelmassa kuullaan seuraavat kappaleet:

    Sä Oot Se Oikea - Sanna Toivanen
    Säv & san. Esko Kinnunen

    Sininen Ooppeli - Jussi Illman
    Säv & san. Tapio Kangas & Jussi Illman

    Ruusut Hurmaavat - Catarina Putta
    Säv & san. Arto Grönstrand & Rikhard Palm

    Mun Salaisuus - Lilja Mäntyniemi
    Säv & san. Reijo Määttä & Rikhard Palm

    Yön Syliin Kaupungin (LIVE) - Mertzi & Mister Cool Band
    Säv & san. Arto Grönstrand & Marco Lindberg & Rikhard Palm

    Musalistan menestyjät

    Musalistan menestyjät

    Ruotsinsuomalaisten oma hittilista Musalista, veti puoleensa ruotsinsuomalaisia artisteja ja muusikoita. Ohjelman pitkäaikainen juontaja, Sisuradiosta jo eläkkeelle jäänyt Eija Björstrand toimittaja Pauliina Rinne puhuvat heistä, jotka menestyivät myös Musalistan ulkopuolella. Mukana myös Jesse räppäri Piisinen.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    #Kielipuoli: Kirjoittavia ruotsinsuomalaisia ja vuoden sana

    #Kielipuoli: Kirjoittavia ruotsinsuomalaisia ja vuoden sana

    Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta meille!
    • Saamelaiset vanhemmat olivat hyvin aktiivisia suhteessa lastensa koulussa käytettyihin kieliin. Tämä ilmenee Otso Kortekankaan väitöskirjasta.
    • Vebab on viikon uudissana.
    • Kielenhuoltajat puhuvat muun muassa huopatossutehtaan hiljaisuudesta.
    • Pentti Salmenranta miettii pakinassaan järkeä.
    • Jälleen yksi väärinkäsitys suomen kielestä on käsittelyssä.

    Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström

    Logo

    © 2024 Podcastworld. All rights reserved

    Stay up to date

    For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io