89. Mitä korona maksaa? osa 2

Koronapandemia iskee myös talouteen. Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti ja SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen arvioivat viruksen vaikutusta jokapäiväiseen leipäämme.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Professori Markus Jäntti sanoo, että alhaalla ollaan, mutta ratkaiseva kysymys tulee olemaan, miten jyrkästä laskusta lähdetään nousuun. Hänen mukaansa vaihtoehtoja ovat talouden jyrkkä lasku ja yhtä jyrkkä nousu eli V-käyrä tai sitten L-malli eli syöksy pitkäkestoiseen taantumaan.
• "Talous on lamassa. Kyse on siitä, kuinka nopeasti toipuminen alkaa. Toisen vuosineljänneksen kasvuluvut tulevat olemaan ennätysheikkoja. Nyt toivotaan, että kolmannella neljänneksellä päästäisiin kasvuun. Huonoimmassa skenaariossa pandemia leviää siinä määrin, että sulkutoimia joudutaan kansainvälisesti lisäämään. Mutta myös eväät parempaan ovat olemassa," sanoo päästrategi Jussi Hiljanen.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Korona ottaa mittaa sairaanhoidosta. 1177-palvelu neuvoo, tehohoidon sairaanhoitaja kertoo työstään sekä akuuttihoidon professori ja nyt käytännön johtotyötä tekevä Suomen ja Ruotsin hoitokäytäntöjen tuntija valaisee, miten tilanteeseen on varauduttu.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• "Me ollaan ainakin Suomessa nöyriä sen edessä, että meillä on vielä varsin vähän tietoa tästä viruksesta ja koska vastassa on vihollinen jonka aikeista emme ole aivan perillä, turvaudumme karskimpiin otteisiin. En halua olla niitä, jotka joutuvat jälkikäteen miettimään: jos olisimme tehneet toisin, niin olisivatko nämä tuhannet ihmiset pelastuneet", sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin akuuttihoidon toimialajohtaja ja akuuttilääketieteen professori Maaret Castren.
• Danderydin sairaalan teho-osaston hoitaja Anne Kenttä puolestaan kertoo, että hänen työssään täytyy olla koko ajan valmiina. Toisaalta tavallisten ihmisten huomionosoitukset ovat tärkeitä: hän kertoo yllätyksenä tulleesta ruokalahjasta, joka piristi mieltä.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Lobbaus on saanut nimensä EU-parlamentin yleisten tilojen kävijöistä, jotka yrittävät saada asioitaan läpi keskustelemalla poliitikkojen kanssa. Nyt käytäväpolitiikka ja vaikkuttajaviestintä ovat arkipäivää niin koti-Ruotsissa kuin Brysselissäkin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Petra Wikström on Skandinavian suurimman mediakonsernin eli Schibstedtin yhteiskuntasuhteiden johtaja. Hän kertoo esimerkin europarlamentaarikon tapaamisesta Brysselissä. Se kestää maksimissaan puoli tuntia; aluksi lämmitellään, sitten esitellään asia poliitikolle, jonka jälkeen mennään tapaamaan seuraavaa.
• "Pitää olla faktat kohdallaan, pitää osata vedota tunteisiin, mutta pitää olla myös hyvä viesti, jonka kaikki haluaa kuulla", Wikström kiteyttää vaikuttajaviestinnän ABC:n.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Haasteet ja jopa hengenvaaralliset kriisitilanteet ovat olleet Suomen tunnetuimmalle seikkailijalle Patrick Pata Degermanille arkipäivää. Voiko niistä ammentaa jotain tämänhetkiseen koronakriisiin?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Matkoilla Pohjois- ja Etelänapa-alueilla, Himalayalla, viidakoissa, valtamerillä ja monilla muilla vähemmän kartoitettuilla alueilla, Patrick Degerman on oppinut pitää päänsä kylmänä.
• Tänään kuulet, mitä ammattiseikkailijalla on selkärepussaan kiperien tilanteiden varalta.
• ”Sinun pitää huolehtia itsestäsi, sen jälkeen muista. Jos et tätä tee, joku joutuu huolehtimaan sinusta. Jos olet huonossa jamassa, niin sitten on kaksi tyyppiä kiinni siinä. Mutta jos sinusta ei ole ongelma, sen jälkeen pystyt auttamaan myös muilta”, Degerman pohtii.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Koronavirus iskee moneen elinkeinoon. Pahassa ahdingossa ovat Ruotsin kolmisenkymmentätuhatta ravintolaa. Myös kulttuurialan freelance-työntekijöiden tilaukset ovat romahtaneet.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Tukholmalainen muusikko Lauri Antila kertoo, kuinka päivittäin tulee sähköposteja, joissa jo sovittuja konsertteja perutaan.
• "95 prosenttia normaaliasiakkaista ei tule tällä hetkellä ravintolaan. Tämä on kauhea tilanne, painajainen. Henkireikä on nyt kotiinkuljetus", sanoo Tukholmassa ravintolaa pitävä Kim Öhman.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Korona maksaa sekä vaivana että rahana. Yli 70-vuotiaille suositellaan nyt kotona oloa ja kaikkien turhien menojen välttämistä. Ruotsin hoitohenkilökuntaa ylistetään nyt sairauden levitessä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• "Monella sairaanhoidon työntekijällä on  nyt eniten huoli siitä, että pysyisi terveenä ja pystyisi olemaan töissä, sillä jos henkilökunta sairastuu, silloin potilaspaikkoja pitää ehkä vähentää", sanoo Mirja Räihä, joka on Kommunal-ammattiliiton puheenjohtaja Karoliinisessa sairaalassa.
• Haningelainen eläkeläisaktiivi Pirkko Sinkkonen puolestaan sanoo, että paljon puhuttu ei-vapaaehtoinen yksinäisyys lisääntyy koronaviruksen valloittaessa Ruotsia.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Brändäys on sitä, että henkilö rakentaa itsestään tarkkaan harkittua mielikuvaa toisille. Esimerkiksi muotibloggareille ja vaikuttajille brändäys on elinehto ja jopa ammatillinen henkivakuutus. Mutta mitä alituinen mielikuvien myyminen ja itsensä mainostaminen tekee nuorille ja heidän identiteetilleen?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• "Voisin sanoa, että minulla on monta brändiä. Oma itseni, sosiaalisen median persoonani, ja sitten minulla on myös podcast-minä, joka on erillinen brändi", kertoo itsensä vaikuttajana ja muotibloggarina elättävä Linda Juhola.
•  "Vaikka minulla on monta brändiä, ne sulautuvat tietyllä tavalla yhteen. Henkilöbrändäyksessä et voi olla mitään muuta, kuin mitä olet" Juhola jatkaa.
• "Aikaisemmin ajateltiin, että vakaan identiteetin tunne saavutetaan viimeistään 20. ikävuoden vaiheilla, nyt se siirtyy 30. ja 40. vuoden ikään. Puhutaan pitkittyneestä ikäkriisistä", sanoo sosiaalipyskologian tutkijatohtori Rasmus Mannerström.
• "Hyvin suurelle osalle nuorista aikuisista työmarkkinoiden epävarmuus tuottaa stressiä. Siinä on kyse suunnan hakemisesta, ja siitä, missä määrin pystyy ennustamaan omaa elämäänsä ja rakentamaan polkua itselleen" Mannerström sanoo.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Mitä tehdä tuhansille pakolaisille, jotka ovat jumissa Kreikan ja Turkin välissä? Entä mikä on eettisesti oikein, mitä tulee ilmastonmuutokseen?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Kysymyksiin vastaa piispa ja etiikan tohtori Lennart Koskinen, joka kertoo myös, miten nykyajan kirkko suhtautuu synteihin.
• "Kun tulet kotiin illalla ja katsot peilistä omaa naamasi, oletko tyytyväinen? Voimme myös miettiä kollektiivistä suurta peiliä, jota käytämme ruotsalaisina ja suomalaisina. Mitä se näyttää?", Lennart Koskinen pohtii.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Viikingit kiehtovat monen ruotsalaisen ja ulkomaalaisen mieltä. Sotivat kypärämiehet ovat monen mielissä, mutta löytyykö Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan sijoittuneista ihmisryhmistä jotain muuta? Miltä näytti arkielämä? Entä naisten asema?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Tukholman Djurgårdenissa toimii Vikingaliv-viikinkimuseo, joka valottaa monin tavoin noin 800–1100 vaikuttanutta skandinaavikansaa.

• "Se oli aikaa, jolloin ei ollut Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa, mutta noista ajoista alkaa valtioiden syntyminen. Niiltä ajoilta on peritty paljon, viikonpäivien nimistä alkaen", kertoo Vikingaliv-museossa opastava Veronika Fröberg.

• Saamme myös tietää, mistä on peräisin uskomus, että viikinkien kypäriä olisi koristaneet sarvet.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se

Pekka med kniven -stereotypia on ruotsinsuomalaisille tuttu, mutta ei mairitteleva. Mutta mikä on puukon asema tänä päivänä? Tapaamme puukkotaidetta tekevän taiteilijan sekä puukkokeräilijän.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Nuori ruotsinsuomalainen Sanna Laakso sai kiinnostuksen puukkoihin isältään, ja tekee nyt puukoista stereotypiavapaata taidetta: "Olen tatuoinut puukon käteeni. Minulla on tavallaan aina puukko mukana."
• Keräilijä Esko Peura näyttää meille puukkokokelmansa.
• Asianajaja Ismo Salmi kertoo, että puukon kanssa julkisilla paikoilla liikkumisesta voi saada sakkoja.

Ohjelma on uusinta.

Askarruttaako sinua jokin asia, ilmiö tai ongelma?
Lähetä kysymyksesi meille sähköpostilla. Ikäheimo & Peltonen etsii siihen vastauksen.

Jorma Ikäheimo & Matilda Peltonen
ikaheimopeltonen@sverigesradio.se