dokumentti:

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.

Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten – ja myös monien ruotsinsuomalaisten – mielissä.

Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.

Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.

Ohjelma "Unelmien Karjala – juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:

• Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja

• Outi Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtaja

• Rainer Knapas, kulttuurihistorioitsija

• Lauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistyksen aktiivi
  
  Toimittaja: Julia Wiraeus
  
  Tuottaja: Tiina Laitila Kälvemark
  tiina.laitila@sverigesradio.se
  
  Miksaus: Emilia Martin

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945.

Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan.

Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua.

Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.

Anni Riit'aho
anni.riitaho@sverigesradio.se

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla.

Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä:
"Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana."

Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun:
"Finland är mitt DNA."

Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta.

Reportterit:
Mika Tahvanainen
mika.tahvanainen@sverigesradio.se

Minna Pyykölä
minna.pyykola@sverigesradio.se

Tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa.

”Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella.”
Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori

”Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. ”
Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos

Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko ”Släpp storebrorskomplex – vi måste lära oss mer om Finland” (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko ”Tack för Nato-hjälpen – storebror Finland” (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana.

”Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän.”
Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista

Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.

Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.

Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• ”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.

• Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.

• Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.

• Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.

• Ohjelmassa ”Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö” on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa.

  Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.
  
  Ohjelma on tehty toukokuussa 2022.

  Virpi Inkeri
  virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.

“Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei”, sanoo Risto Vikman.

Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.

Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.

“Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."

Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.

“Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen”, sanoo Risto.

Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.

13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla.

"Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.”

Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!

Haastateltavat:

Risto Vikman
Tuulikki Pihl
Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori
Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossa

Toimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se
Loppumiksaus: Girilal Baars

Ohjelma on tehty vuonna 2022.

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721.

– ”Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista”, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.

Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raa’asti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.

Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.

Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.

Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.

Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, ”Isoviha - historian julma menneisyys”, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se  

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä

"Rollota rollota lakea myöten 
Torvesta sisällen – lakeisesta pihallen! 
Lauloi eräs akka savulle."

• Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja.
• Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä.
• Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa.
• Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält.
• Toimittaja Kirsi Blomberg.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin.

Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista.

Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola.

Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE

Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Girilal Baars

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

– Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari.

Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin.

"Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten.

"Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena.

"Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi.

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen.

Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala.

Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sotavuosien jälkeen Suomessa perustettiin perheitä ennätysvauhdilla. Syntyvyys oli huippulukemissa, mutta samaan aikaan maassa oli pulaa nuorista miehistä. Noin 90 000 miestä oli kuollut sodassa.

Ruotsissa nuoret miehet ymmärsivät, että Suomessa oli pulaa miehistä. Kuusi gotlantilaista poikamiestä riimittelivät yhteisen seuranhakuilmoituksen suomalaisiin sanomalehtiin, jossa he etsivät suomalaisia maaseudulla asuvia 20-32 vuotiaita naisia seurakseen ja kirjekavereikseen.
Keväällä 1947 ilmoitus ilmestyi Suomessa.

Jo samana vuona muun muassa Anna ja Selma muuttivat pohjois-Gotlannin pienelle saarelle. Anna oli yksinhuoltajaäiti Pietarsaaresta, Selma lapseton nainen Ahvenanmaalta. Molemmat lähtivät Gotlantiin etsimään rakkautta ja uutta onnea. Myös usea muu suomalaisnainen muutti Fårölle 40- ja 50-luvun vaihteessa.

15 vuotta myöhemmin Selma oli neljän lapsen äiti, kun hän yhtäkkiä katosi.

Nyt kolmen suomalaisnaisen lapset kertovat, millaista elämä Fåröllä oli.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tuija Lindströmin (1950–2017) vahva luova kausi 1980-luvulla jätti jälkeensä joukon kuvia, jotka ovat tärkeä osa Ruotsin myrskyisää valokuvahistoriaa. Tässä radiodokumentissa kuulemme tarinoita kuvien edestä ja takaa.

Tuija Lindström työsti kuviensa kautta muun muassa lapsuutensa traumoja ja naisena olemisen haavoittuvaisuutta.

Sotatilassahan me aina ollaan.

Kun Tuija Lindström valittiin ensimmäisenä naisena valokuvauksen professoriksi, asetettiin hänen kykynsä opettaa kyseenalaiseksi:

Kun minua ristikuulusteltiin ja kysyttiin, millaisia valokuvaajien pitäisi olla, vastasin: Valokuvaajien pitää olla lyhyitä, lihavia ja heidän pitää puhua suomea.

Tuija Lindströmin henkilökohtaisesti tavanneet muistavat myös hänen tumman naurunsa ja kykynsä nähdä uusia puolia arkisissakin asioissa.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu.

Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin.

Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?

Dokumentin on tehnyt: Lotta Hoppu
Tuotantovuosi: 2018

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se