ruotsiin

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Irma rymmer till Sverige som 15-åring

Kuopio, september 1969. 15-åriga Irma har försvunnit spårlöst och uteblir från sin brors bröllop. Familjen letar efter henne fram till dess att ett vykort en dag dimper ner på hallgolvet. Irma befinner sig i Åbo hamn och är på väg mot Sverige.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/Intervjupersoner: Irma Nykulla, Hanna Snellman/Helsingin yliopiston kansatieteen professori
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Lotta Hoppu
Äänisuunnittelu ja miksaus/Ljuddesign och slutmix: Mika Tahvanainen
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.

Suuri muuttoaalto

15-vuotias Irma on yksi sadoista tuhansista suomalaisista, jotka lähtevät Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla. Ruotsin tehdasteollisuus käy täysillä kierroksilla ja maassa vallitsee työvoimapula. Suomessa taas työttömyysaste on korkea ja palkat ovat pienemmät kuin Ruotsissa. Ruotsiin lähteminen on tähän aikaan melko yksinkertaista maiden välisen passivapauden ja yhteisten työmarkkinoiden ansiosta. Tilastollisesti suuren muuttaallon huippuvuodet ovat 1969-1970.

Den stora flyttvågen

15-åriga Irma är en av flera hundra tusen finländare som åker till Sverige under 1960- och 70-talen. Svensk tillverkningsindustri går på högvarv och det råder brist på arbetskraft. I Finland är arbetslösheten hög och lönerna är lägre än i Sverige. Att åka till Sverige är på denna tid relativt enkelt tack vare passfriheten länderna emellan och en gemensam arbetsmarknad. Statistiskt når den stora flyttvågen sin topp åren 1969-1970.

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

"Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."
Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

"Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."
Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

"Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."
Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

"Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."
Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jokin sinusta on 10-osainen kuunnelmasarja, jossa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. Perhe muuttaa työn perässä Mäntästä Oxelösundiin ja jo parin vuoden kuluttua takaisin Suomeen. 1 osa: Aatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.

Ensimmäinen osa: Lähden tästä Ruotsiin

Aatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin perheen naisväen suureksi hämmästykseksi ja järkytykseksi.

Dramatisointi: Heidi Köngäs
Ohjaus: Timo Nieminen
Marga: Kolina van den Berg
Äiti: Maria Heiskanen
Isä: Timo Nieminen
Musiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth Edh
Äänitarkkailija: Johan Hyttnäs

Heidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.

“Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei”, sanoo Risto Vikman.

Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.

Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.

“Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."

Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.

“Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen”, sanoo Risto.

Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.

13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla.

"Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.”

Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!

Haastateltavat:

Risto Vikman
Tuulikki Pihl
Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori
Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossa

Toimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se
Loppumiksaus: Girilal Baars

Ohjelma on tehty vuonna 2022.

Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.  

- Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja.

- Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset.

- Juontajana Merja Laitinen.

Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin.

Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies.

Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan.

Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi.

Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa.

Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.

Kun puhutaan ensimmäisestä ruotsinsuomalaissukupolvesta, tarkoitetaan usein tänne 19601970 luvulla tulleita, mutta myöhemmin tulleet ensimmäisen polven Suomesta muuttaneet ovat suuri ryhmä hekin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa Ruotsin suomalaisen nuortenliiton RSN:n tiloissa Tukholman Hantverkargatanilla. Keskustelijoina RSN:n nykyinen pääsihteeri Laura Santala, RSN:N entinen pääsihteeri Markus Lyyra sekä koukuttajana räppäri/kulttuurityöntekijä Jesse Piisinen.

Kaikkia heitä yhdistää myöhempi, ensimmäisen polven maahanmuutto, joka poikkeeaa varsin paljon 1960–1970 -lukujen Ruotsiin muutosta.

Kuulemme myös

Kulttuurikeskustelu Koukku vieraili myös: Nuori ruotsinsuomalainen identiteetti monimuotoisuuden Ruotsissa, ”Ung sverigefinsk identitet i mångfaldens Sverige”-seminaarissa jossa pohdittiin sekä kieltä, kulttuuria että yksilön omia kokemuksia osana ryhmään kuuluvuutta ja kielen valintaa.

Kirsi Blomberg
kulttuuri@sverigesradio.se

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla.

Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt.

Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa.

Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla.

Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Isac Elliot on Suomesta nouseva 12-vuotias poptähti, joka nyt suuntaa kovaa vauhtia myös Ruotsiin ja muuhun päin maailmaa. Ensimmäisellä Ruotsin promovierailullaan oleva Isac kävi myös Finska Pinnarin studiossa ja otti mukaansa myös isänsä Fredin, joka on sekä muusikko että opettaja.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Lähetyksen aikana mietitään mm. minkälaista on aloittaa yläasteella kun on julkkis ja miksi Isacin musiikkivideot ovat tähän asti tehty Yhdysvalloissa.

PÅ SVENSKA: Stigande unga popstjärnan Isac Elliot besöker programmet med sin pappa Fredi.

Perjantaipaneeli

Perjantaipaneelissa puitiin uutta funk-kappaletta nimeltään XTRM, mitä prinsessa Madeleinen häistä voi odottaa, mitä Turkissa tapahtuu mielenosoituksien yhteydessä, jos Monsterit-yliopisto-elokuvan traileri lupaa hyvää ja jos Cheekin ja Jukka Pojan Jossu-kappale on seksistinen vai ei.

Mukana paneelissa Teja Kotilainen-Strömberg, Kaya Pakaslahti ja Ludwig Rexter. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.