olla

Este cuento nos hace pensar sobre la codicia y la responsabilidad. La codicia es el deseo excesivo de tener más de lo que se necesita o se merece. La responsabilidad es la capacidad de cumplir con nuestros deberes y asumir las consecuencias de nuestros actos. 🤔🌟
https://audiocuentos.net/las-gachas-dulces/

• La importancia de ser agradecidos con lo que tenemos y no pedir más de lo que necesitamos. 🙏
• valor de compartir con los demás y no ser egoístas. 🤝
• respeto a la naturaleza y a sus regalos. 🌳
• responsabilidad de cuidar lo que nos dan y no olvidar las normas. 📝
• consecuencia de nuestros actos y cómo pueden afectar a los demás. 😱

¡No olvides darle "Me gusta", compartir y suscribirte para más fabulas emocionantes como esta!
🔴 Bienvenidos a Audiocuentos. SUSCRÍBETE AHORA: @audiocuento


#audiocuento, #cuento, #magia, #olla, #gachas, #tradición, #sorpresa, #codicia, #responsabilidad, #agradecimiento, #naturaleza, #bosque, #fresa, #anciana, #niña, #madre, #ciudad, #desastre, #solución, #diversión

Al Aire libre con Eduardo Santos, Hablamos de tu Momento de Olla, EXPRESATE

Sintoniza Al Aire Libre con Eduardo Santos
de Lunes a Viernes desde las 12:00 del mediodía
por Power 103.7 FM

Junto a Eduardo Santos, Somaily Castro, Hey Santana & Naishme de los Santos

Escúchanos online: https://www.power1037.com

Síguenos en las Redes Sociales

Al Aire libre con Eduardo Santos, Hablamos tu momento de Olla, cuentanos.

Sintoniza Al Aire Libre con Eduardo Santos
de Lunes a Viernes desde las 12:00 del mediodía
por Power 103.7 FM

Junto a Eduardo Santos, Somaily Castro, Hey Santana & Naishme de los Santos

Escúchanos online: https://www.power1037.com

Síguenos en las Redes Sociales

En Al Aire Libre con Eduardo Santos, Hicimos una Pregunta muy Importante, El Hombre que está en Olla, no tiene dinero, tiene Derecho a Enamorarse de una Persona?

Sintoniza Al Aire Libre con Eduardo Santos
de Lunes a Viernes desde las 12:00 del mediodía
por Power 103.7 FM

Junto a Eduardo Santos, Somaily Castro, Hey Santana & Naishme de los Santos

Escúchanos online: https://www.power1037.com

Síguenos en las Redes Sociales

En Al Aire Libre con Eduardo Santos, Estuvimos hablando sobre esas cosas que SIEMPRE se le pega al que está en OLLA

Sintoniza Al Aire Libre con Eduardo Santos
de Lunes a Viernes desde las 12:00 del mediodía
por Power 103.7 FM

Junto a Eduardo Santos, Somaily Castro, Hey Santana & Naishme de los Santos

Escúchanos online: https://www.power1037.com

Síguenos en las Redes Sociales

En Al Aire Libre con Eduardo Santos, Estuvimos hablando de los Arbolitos de Navidad de este Año 2022, están como Flojos, No?

Sintoniza Al Aire Libre con Eduardo Santos
de Lunes a Viernes desde las 12:00 del mediodía
por Power 103.7 FM

Junto a Eduardo Santos, Somaily Castro, Hey Santana & Naishme de los Santos

Escúchanos online: https://www.power1037.com

Síguenos en las Redes Sociales

Instagram: https://www.instagram.com/power103fm/

Dicen por ahí que "EL PROGRESO E' JEVI" y Juan Luis Minaya junto a Lui Valde' vinieron a comprobarlo (Si... esos mismos, los de "El Fuertismo").

Si no eres dominicano, te explicamos que "ESTAR EN OLLA" significa no tener mucho dinero, sin embargo en este episodio estos mejores amigos nos vienen a demostrar que existen técnicas para seguir disfrutando sin tener un peso en el bolsillo. CUÉNTALE AL PODCAST: ALGO QUE TE HAYA PASADO ESTANDO EN OLLA

Asianajaja Marko Tuhkanen kertoo kesäpuheessaan, millaista oli kasvaa Haaparannalla. Lisäksi luvassa on puhetta painista, läskisoosista, viinasta ja vankilasta. Mukana on myös rakkauden tunnustus.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Asianajaja Marko Tuhkanen perusti Haaparannalle vuonna 2008 oman asianajotoimiston, jonka työalueena on lähes koko Norrbotten. Suurelle yleisölle Marko Tuhkanen on tullut tunnetuksi useista huomiota saaneista rikosjutuista.

Marko Tuhkanen on monelle tuttu myös television Brottsplats Sverige -ohjelmasta, jossa hän oli asiantuntijana vuonna 2015.

Kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden

Kesäpuheessaan asianajaja Marko Tuhkanen kertoo tekevänsä asiakkaansa eteen kaiken, sillä hän tietää, millaista on olla syytetyn penkillä. Tuhkasen omaan menneisyyteen kuuluu niin painiminen, vankila kuin juridiikan opinnot. 

Nuorena voi tehdä tyhmyyksiä, mutta sen ei pidä antaa pilata ihmisen koko elämää. Nuoruuden synnit pitää antaa anteeksi ja antaa kaikille uusi mahdollisuus.

Marko Tuhkanen, asianajaja

Tuhkasen mukaan kaikki voittavat, jos ihminen saa mahdollisuuden korjata erehdyksensä ja valita rikollisen uran sijasta muun tien.

Marko Tuhkasen valitsema musiikki:

The Meänland: Nouse, seiso
Jukka Raitanen: Kuka on viaton
Yazoo: Only you
Matti Esko: Olen suomalainen

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.  

- Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja.

- Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset.

- Juontajana Merja Laitinen.

Said Belhaj on Ruotsin ainoa ammattivuoristokiipeilijä. Suomalaisen äidin ja marokkolaisen isän poika kasvoi Göteborgissa, mutta kesäpuheessaan hän vie kuuntelijan maailmalle ja juurilleen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Said Belhaj puhuu kuutta kieltä ja työ on vienyt hänet kuuteen maanosaan. Koti on hänelle vaikeasti määriteltävä käsite, mutta ystäviä ja perhettä on ympäri maailmaa. Silti työ ammattikiipeilijänä on paikoin yksinäistä ja uhrauksia täynnä.

Jotkut toivovat, että pian on aika lopettaa, olenhan harrastanut tätä niin kauan jo. Mutta se on itse asiassa toisin päin - tuntuu että olen just päässyt vauhtiin ja kaikki muu tuntuu kaukaiselta.

Said Belhaj, ammattivuoristokiipeilijä

Saidin ottaa ohjelmassaan kuuntelijat mukaansa Marokkoon, Ranskaan ja Pohjanmaalle. Ja musiikilla on erityinen osa ohjelmassa – onhan Belhaj paitsi vuoristokiipeilijä, myös muusikko.

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.

Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?"

– Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.

Ennakkoluulot hankaloittavat elämää

Mun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ihmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin.

– Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa.

– Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.

Maahanmuutto jo vanha ilmiö

Kun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.

Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ahmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena.

– Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.

Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?

Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan.

– Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii.

– Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.

Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä:

– Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.

Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisia

Kyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.

Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä.

Toimittaja Koko Hubara

– Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.

Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään rodullistamisen kautta erityisen herkästi:

– Käynkö töissä, elänkö sosiaaliturvalla, ovatko vanhempani yhdessä, onko isäni hyljännyt minut ja olenko pakolainen, Hubara listaa harmistuneena. 

Mihin tarvitsemme valtioita ja nationalistista ajattelua?

Hubara pohtii, miksi suomalaisuus pitää pitää tarkasti rajattuna ja vaaleana.

– Suomalaisuuteni on itsestään selvää minulle, mutta olen huomannut, ettei se ole sitä muille.

En mahda suomalaisuudelleni mitään.

Toimittaja Koko Hubara

Koska Hubaran omaa suomalaisuutta haastetaan jatkuvasti, hän kokee haastamisen tarvetta takaisin. Hän näkee muutoksen tarvetta Suomen valtiossa, rajoissa ja itsenäisyydessä:

– Tässä hetkessä meidän pitäisi avata rajamme ja käyttää kykyämme rauhaan ja hyvinvointiin yli rajojen muiden hyväksi.

Vajavainen suomen kieli

Erilaisten ihmisryhmien nimittäminen on hankalaa. Ryhmien ulkopuolisten jäsenten rajanvedot siitä, mitä ryhmää ja millaisia kokemuksia toinen edustaa, on herkkä ja monimutkainen asia.

– Itse käytän nimitystä ruskeat tytöt, koska se kuvaa tarkasti sitä, mitä olen. Suomen kielessä ei ole riittävästi sanoja kuvaamaan etnisyyttä, joten lainasanoja esimerkiksi englannin kielestä on tarvittu, Hubara toteaa.

Hubara näkee, että nimittämiseen liittyvät ongelmat ovat valkoihoisten ongelmia: Miten omasta itsestä koettu erilaisuus lokeroidaan?

Isäni on ollut Suomessa 33 vuotta. Milloin hän ei enää ole maahanmuuttaja?

Toimittaja Koko Hubara

– Olen syntynyt täällä Suomessa. Mikä ihme on toisen polven maahanmuuttaja? 

Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme Uutiset paljastaa, kuinka Tukholman pohjoisissa betonilähiöissä sorretaan ruotsinsuomalaisia, ja miten Linda Lampenius tekee vähemmistötyötä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Maamme uutiset on tavannut järkyttyneitä akallalaisia. 

Hallintoaluetarkkailu jatkuu: tällä kertaa Beskahammarissa, jossa blondi ja isorintainen Linda Lampenius on edistänyt ruotsinsuomalaisuutta.

Viikon containerilöytöraporttissa luvassa löytöjä monilta paikkakunnilta. Simrishamnissa on löydetty kuollut orava, Carl Johan Wallgrenin uusin kirja sekä naisten alushousut.

Maziar Farzin & Lina Puranen
sisuwebb@sverigesradio.se

Vieläkö sverigefinne kuulostaa haukkumasanalta vai voiko sitä vaivatta käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Viikon haaste: saako sinua sanoa sverigefinneksi? Vieläkö 1970-luvun En finne igen-otsikot kummittelevat? Onko finne mielestäsi kenties vain ja ainoastaan rasvanäppylä?

- Saako sanoa kerjäläinen? Hannu Niklander on kirjoittanut kirjan Saako sanoa/Kirsi Blomberg

- Östersundissa suomen tunneilla on enemmän oppilaita kesän lakimuutoksen jälkeen/Merja Laitinen

- Viikon uudissana: etkot, kreisbailata/Henna Leskelä

- Fil tri Manja Lehto pakinoi säistä ja keleistä. 

- Arvaa kieli: Besir Kavak lukee kielinäytteen

- Vastauslaatikko: Potut pottuina ja pääryinä/Riina Heikkilä ja Hanna Leskelä Kielineuvostosta selvittävät perunat ja muut kielisolmut.

Juontajana Merja Laitinen.  

Huomenta Ruotsin aamun vieraana on missikisailija Heidi Pölkki, jonka kanssa puhutaan kauneuskilpailuista, odotuksista sekä eroista Suomen ja Ruotsin missikisakulttuurin välillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Huomenta Ruotsin aiheita keskiviikkona:

- Malmössä pidetään 100 vuotta sitten järjestetyn Baltian maailmannäyttelyn kunniaksi valokuvanäyttely

- Tuore ruotsalais-suomalaistutkimus paljastaa, millä keinoilla Alzheimerin tautia voi ehkäistä

- Sinilevää on paljon enemmän kuin parina edellisenä vuotena

- Tarinaniskennän Suomen mestaruus meni Ruotsiin

- Mansikkapaikka-sarjan viidennessä osassa tämän kevään ylioppilas Patrik Sanila esittelee mielipaikkansa Tukholmassa.

Matilda Peltonen

matilda.peltonen@sverigesradio.se

Festivalpodden fortsätter! Fortfarande som en oberoende podcast utan samarbetspartner eller sponsor. Bortsett det är det mesta som vanligt. Det är fortfarande festivalrävarna Linus Bjarnelo och Filip Beijer som håller i spakarna, och precis som vanligt är det festivalsnack och annat nöjesrelaterat som står i fokus. I detta avsnittet kastar vi oss in i 2014 med lika delar glädje, lika delar ångest medan vi börjar sammanfatta våra mål för det kommande året. Detta innefattar allt från Linus absurt orealistiska mål, festivalerna vi valt att sikta in oss på där Filip kommer med en chockerande nyhet om varför han kommer att missa en viss festival, samt att vi även tar upp våra mål med denna lilla podjävel. DET! Och mycket mer. Puss och hej! Festivalpodden kommer ut varje onsdag via podomatic.com. Den går även att ladda ner på iTunes under sökordet Festivalpodden P.S. Vi söker sponsorer och samarbetspartners som vill vara med och dela på miljonerna som regnar över oss. Maila pussochhej@festivalpodden.se för mer info. Vi finns även på Facebook: https://www.facebook.com/pages/Festivalpodden/179892655497298?fref=ts Vi finns numera även på Twitter: https://twitter.com/Festivalpodden

Una nueva edición del Castell de l'Olla reunió en Altea a un público numeroso para asistir a uno de los espectáculos pirotécnico musicales más emblemáticos del Mediterráneo y evento destacado del verano alicantino. En su segundo año del actual ciclo, el espectáculo gira en torno al metal telúrico de la plata, gracias a las composiciones del insigne Andrés Valero-Castells, las cuales integran el grueso de la parte musical junto con una selección de piezas procedentes de la "Música para los Reales Fuegos de Artificio" de Haendel. El mismo Valero fue el encargado de dirigir la parte musical del Castell, a cargo de la Banda Primitiva de Lliria, de la que destacó su interpretación del 'Minueto' con el que se cerró esa primera sección dedicada al genial compositor germano aunque afincado en Londres. Siguió a continuación la obra "Burrundi", también de Valero, interpretada por el cuarteto de percusión Kontakte, pieza de gran intensidad que acrecienta la tensión previa al disparo del castillo de fuegos artificiales y que culmina en una "Fanfarria de plata" a dúo entre la banda y el cuarteto. La segunda parte del ciclo actual consiste en "Sinfonía de plata", partitura para banda y percusión que se interpreta acompañada de un espectáculo pirotécnico sincronizado a cargo de la empresa Zamorano Caballer. Esta sinfonía de plata alterna los movimientos de mayor intensidad con otros más calmos. No obstante, todos ellos hallan reflejo en los fuegos de artificio que se lanzan desde el mar. Destacó especialmente la interpretación del segundo movimiento 'Tranquilo' y, acto seguido, una brillante 'Cadencia'. Una segunda 'Fanfarria' puso el broche de oro a un castell de l'olla más maduro en su segundo año del ciclo, y en el que, como novedad, se eliminó la parte del coro, que apenas aportaba efectos musicales intrascendentes. El aire de modernidad del Castell quedó reforzado por la participación del artista invitado, el portugués Júlio Quaresma, quien escenificó una de sus más célebres performances (la jaula) como preámbulo a la inauguración de una exposición que establece vínculos entre las dos orillas de la península ibérica y que está comisariada por Consuelo Ciscar Casabán, directora del Instituto Valenciano de Arte Moderno. Escuchemos, pues, a la Banda Primitiva de Lliria interpretando el 'Minueto' de la "Música para los Reales Fuegos de Artificio" de Haendel en el marco del Castell de l'Olla de Altea celebrado el pasado 9 de agosto de 2008.