suomeen

Jenni on viemässä Iris-tytärtänsä mummon ja ukin luo Suomeen. Jennille tämä ei kuitenkaan ole kepeä lomareissu vaan pakomatka. Kun he ylittävät rajan, Jennistä tulee lapsikaappaaja.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Jenni och hennes dotter Iris är på väg mot Finland. Men för Jenni är det ingen semesterresa, utan en flykt. Jenni anklagas för olovligt bortförande av sitt eget barn.

Programmet är på finska.

Erik, Jenni och Iris heter egentligen något annat. Jennis röst har lästs in av en röstskådespelare. Erikin, Jennin ja Iriksen nimet on muutettu. Jennin haastatteluosuudet ovat näyttelijän lukemia.

Haastateltavat/Intervjupersoner: Jenni, Tarja Räisänen/Toiminnanjohtaja Kaapatut Lapset ry/Verksamhetsledare föreningen Kaapatut Lapset
Reportteri/reporter: Lotta Hoppu
Tuottaja/Producent: Hanna Sihlman
Käsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark och Lotta Hoppu
Loppumiksaus/Slutmix: Lisa Abrahamsson
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin
Jennin ääni/Jennis röst: Malou Zilliacus/Uusi Teatteri

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.

Lapsikaappaukset Ruotsin ja Suomen välillä

Lapsikaappauksia Ruotsin ja Suomen tapahtuu joka vuosi. Lapsikaappaaja on yleensä lapsen vanhempi. Suomessa lapsikaappaus on oikeudellinen termi, joka merkitsee, että pysyvästi Suomessa asunut alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Ruotsissa rikosnimike on egenmäktighet med barn ja viittaa siihen, että huoltajaa on estetty tapaamasta lastaan, esimerkiksi viemällä lapsi ulkomaille tai olemalla palauttamatta lasta. Kidnappaus ei ole lapsikaappauksista virallisesti käytetty termi.

Lähde: Suomen oikeusministeriö ja Ruotsin ulkoministeriö

Bortförande av barn mellan Sverige och Finland

Varje år förs barn olovligen bort från Sverige till Finland, och tvärtom. Oftast förs barnet bort av en förälder. I Sverige går brottet under rubriceringen egenmäktighet med barn, som syftar på att vårdnadshavaren hindras från att träffa sitt barn, till exempel genom att olovligen föra barnet till ett annat land eller låta bli att lämna tillbaka barnet. I Finland avser brottet lapsikaappaus (bortförande av barn) att ett barn under 16 år, som permanent bor i Finland, förs till ett annat land utan vårdnadshavarens medgivande, eller återlämnas inte efter utlandsvistelse. Kidnappning är inte en term som används officiellt om egenmäktighet med barn.

Källa: Finlands justitiedepartement (oikeusministeriö) och Svenska utrikesdepartementet

Reportteri/reporter Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Tuottaja/Producent Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Uusimassa kielimokapläjäyksessä kurkistetaan kiitollisina vyön alle.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Uudessa jaksossa kannustetaan myös spontaaniin romantiikkaan laivaterminaalissa.
• Saamme lisäksi kuulla tarinan siitä, kun kiire suomenlaivalle on niin palava, että paikalle on kutsuttava paloauto. 

Ont i Gurkan gräver djupare bland språkmissarna! Vi får höra om hur ett par uppmanades att visa lite spontan romantik i färjeterminalen, samt om hur en familj fick så bråttom till Finland att de tillkallade räddningstjänsten.

finska@sverigesradio.se

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin  tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella.

Rasismi näytetään Suomessa suoremmin

Muuttokynnys  Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin.

"Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista."

Dimitri Palm

"Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."

 Susanna Hedman

"Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan."

Janette 

Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu

Suomalaisuudella on vahva osansa suomen romanien kulttuurissa. Monet perheet ovat asuneet Suomessa monen sukupolven ajan ja myös Ruotsiin muuttaneet vaalivat suomen kieltä ja suomalaisia perinteitä jo kolmannessa polvessa.

Göteborgin, Romano Center Västin johtaja Domino Kai kutsui  romaniasiantutija Diana Nymanin ja romaniseniorin Marita Buskin keskustelemaan saman pöydän ääreen suhteesta Suomeen. 

"Lappapuuro, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, berliininmunkit ja keltainen jaffa"

Marita Busk, Domino Kai ja Diana Nyman

"Tämä Suomen ja Ruotsin väli, ei ole mikään ihme kulkea tätä väliä."

Diana Nyman

"Suomen romanit olivat mukana talvi- ja jatkosodassa ja maansa lunastaneet."

Domino Kai 

"Suomen romanit haluavat vanhetessaan suomen kielistä apua, sehän on ihmisen tunne, se oma kieli."

Marita Busk

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin.

Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies.

Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan.

Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi.

Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa.

Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

 

Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.

Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Abdirahim Husu Hussein on tullut monelle suomalaiselle tutuksi Ali ja Husu -radio-ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen ohjelma yleisradiossa, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä tekee keskusteluohjelmaa suorana lähetyksenä.

– Ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli 100 000 kuuntelijaa. Se oli siis haluttu ja toivottu, ja uskoisin ohjelman olevan sitä myös jatkossa lisääntyvän maahanmuuton myötä, Hussein kertoo.

Suomalaisuuden oudoksumisesta suomalaisuuteen samaistumiseen

Somaliasta sotaa pakeneen Husseinin tie kävi muutaman Afrikan valtion kautta Suomeen. Noin 15-vuotiaana tulleen Husseinin koulunkäynti oli normaalia, vaikka syrjintää joutuikin jonkin verran kokemaan.

Kokemukset siitä, ettei ole tervetullut, aikaansaa samaistumisen kaikkiin muihin kuin suomalaisiin.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Ajan myötä samaistuminen suomalaisiin hiipi elämään pikkuhiljaa. Yksi samaistumisen kohde oli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri, Anneli Jäätteenmäki.

– Samaistuin siihen poliittiseen ajojahtiin, joka hänelle aiheutettiin. Aloin ihailla häntä, ja tähän päivään asti hän on hyvä ystäväni, toteaa Hussein.

– Nyt olen sen verran suomalaistunut, että pystyn samaistumaan useampaan suomalaiseen. Vaikkemme näytä samalta, meissä on samaa.

Sukupolvien Suomi

Hussein näkee, että hänen lapsensa elävät erilaisessa Suomessa, kuin mitä hän on elänyt. Hän on kantanut taakkaa synnyinmaastaan Somaliasta ja siellä olevista ihmisistä. Hänenja lapsillaan ei ole samaa kokemusta.

Lasteni ainoa arki on se, että he ovat syntyneet Suomessa, he eivät tunne muuta yhteiskuntaa kuin tämän yhteiskunnan ja tämä on heidän kotinsa.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Isänä Hussein uskoo opiskelun tärkeyteen, ja kokee olevansa siinä suhteessa konservatiivinen – lapsista ei saa tulla laiskoja tai riippuvaisia. Kielten suhteen Hussein on kokenut, että lasten tulee osata oma äidinkielensä somalia hyvin, jotta he voivat oppia hyvin muita kieliä.

– Kielet ovat tärkeitä: Mitä enemmän kieliä puhuu, sitä rikkaampi ihminen on.

10 000. haastattelu identiteettikysymyksistä

Kysymykset identiteettiin ja erilaisuuteen liittyen eivät ole uusia Husseinille. Kuitenkin hän pitää keskustelujen toistamista tärkeänä niitä ihmisiä silmällä pitäen, jotka eivät halua ymmärtää miten maahanmuuttajataustaiset elävät.

Henkilökohtainen suhtautuminen siihen, ettei näytä samalta kuin valtaväestö, on vaihdellut.

Olin Suomeen tultuani jopa vihainen itselleni siitä, miksei jumala tehnyt minusta valkoista ihmistä, joka sopeutuisi tähän yhteiskuntaan.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Juontaja pääsi kuitenkin tunteesta yli, mistä on kiittäminen hyväksyviä suomalaisia. Hän tuo esiin eritoten ensimmäisen suomalaisen tyttöystävänsä: Mikäli tämä kaunis olento hyväksyy minut sellaisena kun olen, miksen hyväksyisi itse itseäni?

– Kaverit, naisystävät ja työnantajat auttoivat paljon. Kiitos niille suomalaisille, jotka ovat olleet elämässäni 15-19-vuotiaana.

– Nykyään näen maailman komeimman ja itsevarmimman miehen peilistä. En lähde enää siitä, että pelkään maailmaa. Nyt lähden siitä, että olen itseni ja kysyn "maailma oletko valmis?", kertoo Hussein.

Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.

Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?"

– Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.

Ennakkoluulot hankaloittavat elämää

Mun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ihmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin.

– Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa.

– Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.

Maahanmuutto jo vanha ilmiö

Kun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.

Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ahmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena.

– Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.

Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?

Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan.

– Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii.

– Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.

Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Maanantain aiheita: - Puoli kahdeksan jälkeen Aamun vieraana suorassa haastattelussa on Matts Lindqvist, joka on Hufvudstadsbaldetin kirjeenvaihtajana Tukholmassa

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Autokouluilla on kesäisin kova kiire. Osittain tämä johtuu siitä, että kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajat ovat kesäkauden koulutettavia, mutta lisäksi myös henkilöauton ajokorttia varten harjoittelevat tulevat autokouluun mieluiten kesäisin

- Hylätyt kissat ovat ympärivuotinen ongelma. Kissakodit ovat näiden kissojen ehkä viimeinen toivo, sillä siellä, he saavat uuden mahdollisuuden

- Ruotsinsuomalaisittain-blogin kirjoittaja Kati Kemppainen vertaa bloggaamista päiväkirjan kirjoittamiseen

- Maanantain urheilua

- Aamun visa.

Maanantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.