Logo

    ruotsista

    Explore "ruotsista" with insightful episodes like "Jenni – Lapsikaappaus Ruotsista Suomeen", "Puhelu äidille: Adoptoitu Reeta löysi kodin Ruotsista", "Teräsjätti Ruotsissa ja Ruotsista" and "Ruotsista ruotsiksi Suomeen" from podcasts like ""Finska Dokumentti", "Finska Dokumentti", "Aamu på finska" and "Aamu på finska"" and more!

    Episodes (4)

    Jenni – Lapsikaappaus Ruotsista Suomeen

    Jenni – Lapsikaappaus Ruotsista Suomeen

    Jenni on viemässä Iris-tytärtänsä mummon ja ukin luo Suomeen. Jennille tämä ei kuitenkaan ole kepeä lomareissu vaan pakomatka. Kun he ylittävät rajan, Jennistä tulee lapsikaappaaja.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Jenni och hennes dotter Iris är på väg mot Finland. Men för Jenni är det ingen semesterresa, utan en flykt. Jenni anklagas för olovligt bortförande av sitt eget barn.

    Programmet är på finska.

    Erik, Jenni och Iris heter egentligen något annat. Jennis röst har lästs in av en röstskådespelare. Erikin, Jennin ja Iriksen nimet on muutettu. Jennin haastatteluosuudet ovat näyttelijän lukemia.

    Haastateltavat/Intervjupersoner: Jenni, Tarja Räisänen/Toiminnanjohtaja Kaapatut Lapset ry/Verksamhetsledare föreningen Kaapatut Lapset
    Reportteri/reporter: Lotta Hoppu
    Tuottaja/Producent: Hanna Sihlman
    Käsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark och Lotta Hoppu
    Loppumiksaus/Slutmix: Lisa Abrahamsson
    Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin
    Jennin ääni/Jennis röst: Malou Zilliacus/Uusi Teatteri

    Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.

    Lapsikaappaukset Ruotsin ja Suomen välillä

    Lapsikaappauksia Ruotsin ja Suomen tapahtuu joka vuosi. Lapsikaappaaja on yleensä lapsen vanhempi. Suomessa lapsikaappaus on oikeudellinen termi, joka merkitsee, että pysyvästi Suomessa asunut alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Ruotsissa rikosnimike on egenmäktighet med barn ja viittaa siihen, että huoltajaa on estetty tapaamasta lastaan, esimerkiksi viemällä lapsi ulkomaille tai olemalla palauttamatta lasta. Kidnappaus ei ole lapsikaappauksista virallisesti käytetty termi.

    Lähde: Suomen oikeusministeriö ja Ruotsin ulkoministeriö

    Bortförande av barn mellan Sverige och Finland

    Varje år förs barn olovligen bort från Sverige till Finland, och tvärtom. Oftast förs barnet bort av en förälder. I Sverige går brottet under rubriceringen egenmäktighet med barn, som syftar på att vårdnadshavaren hindras från att träffa sitt barn, till exempel genom att olovligen föra barnet till ett annat land eller låta bli att lämna tillbaka barnet. I Finland avser brottet lapsikaappaus (bortförande av barn) att ett barn under 16 år, som permanent bor i Finland, förs till ett annat land utan vårdnadshavarens medgivande, eller återlämnas inte efter utlandsvistelse. Kidnappning är inte en term som används officiellt om egenmäktighet med barn.

    Källa: Finlands justitiedepartement (oikeusministeriö) och Svenska utrikesdepartementet

    Reportteri/reporter Lotta Hoppu
    lotta.hoppu@sverigesradio.se

    Tuottaja/Producent Hanna Sihlman
    hanna.sihlman@sverigesradio.se

    Puhelu äidille: Adoptoitu Reeta löysi kodin Ruotsista

    Puhelu äidille: Adoptoitu Reeta löysi kodin Ruotsista

    Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin.

    Tuntemattomat aloittavat englannilla

    Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia.

    – Minä en pidä englannin puhumisesta.

    Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta.

    "Äitiydessäni saan olla utelias sitä kohtaan, millainen lapseni ihan oikeasti on - ilman, että peilaan heihin omia tai suvun yhteisiä piirteitä. Sain itse aina kuulla, etten ole matemaattisesti lahjakas, vaikkei se pitänytkään paikkaansa."

    Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan viides osa.

    Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

    Teräsjätti Ruotsissa ja Ruotsista

    Teräsjätti Ruotsissa ja Ruotsista

    Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on SSAB Europe -ryhmän toimitusjohtaja Olavi Huhtala. SSAB:n suurimmat tehtaat Ruotsissa ovat Oxelösund (2 200 työntekijää), Borlänge (2 100 työntekijää) ja Luulaja (1 100 työntekijää)

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    - Tällä viikolla vietetään ( 42) kuuloviikkoa, jonka aikana ihmisiä kehotetaan testaamaan omaa kuuloansa

    - Sekä Uppsala että Visby ovat Hannu Niklanderille pyhiä kaupunkeja. Hänen vastailmestyneessä kirjassaan: Luon katseen luoteeseen, käsitellään historiaa matkakirjeen muodossa ja nähdään meillekin tuttuja paikkoja osana suurempia kokonaisuuksia

    - Huovisen erikoiset -teatteriesitys kiertää paraikaa Ruotsia. Yhden miehen show on koominen ja taidokas esitys, joka pohjautuu Veikko Huovisen (1927-200)) lukuisiin humoristisiin teksteihin, little-juttuhin. Ilkka Heiskanen on tunnettu suomalaisnäyttelijä, joka nyt kiertää myös täällä Ruotsissa Huovisen teksteihin perustavan esityksen kera. Entä mitä kirjailija itse kertoi tuotannostaan Sisuradiolle vuonna 2001?

    - Göteborgin Marian kirkossa pidetään tulevana sunnuntaina popmessu, jonka toivotaan houkuttelevan messuun myös sellaista kuulijakuntaa, jota ei normaali virrenveisaus sävähdytä

    - Burleski elää uutta nousukautta. Alkuperäinen esiintymismuoto on 1800-luvulta, ja on käynyt läpi monta muodonmuutosta

    -Aamun visa.

    Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

    Ruotsista ruotsiksi Suomeen

    Ruotsista ruotsiksi Suomeen

    Maanantain aiheita: - Puoli kahdeksan jälkeen Aamun vieraana suorassa haastattelussa on Matts Lindqvist, joka on Hufvudstadsbaldetin kirjeenvaihtajana Tukholmassa

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    - Autokouluilla on kesäisin kova kiire. Osittain tämä johtuu siitä, että kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajat ovat kesäkauden koulutettavia, mutta lisäksi myös henkilöauton ajokorttia varten harjoittelevat tulevat autokouluun mieluiten kesäisin

    - Hylätyt kissat ovat ympärivuotinen ongelma. Kissakodit ovat näiden kissojen ehkä viimeinen toivo, sillä siellä, he saavat uuden mahdollisuuden

    - Ruotsinsuomalaisittain-blogin kirjoittaja Kati Kemppainen vertaa bloggaamista päiväkirjan kirjoittamiseen

    - Maanantain urheilua

    - Aamun visa.

    Maanantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.