ruotsinsuomalaisten

Simon Scott löi rytinällä läpi Suomessa 70-luvun alussa. Keikkailu ja rakkaus toivat hänet Västeråsiin. Laulu raikaa edelleen, nykyään pääasiassa karaokessa. Vaikea sairauskaan ei ole lannistanut.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Veikko Salonen, taiteilijanimeltään Simon Scott, syntyi 1948 Merikarvialla. Perheessä oli kahdeksan lasta ja töitä oppi tekemään jo pienestä pitäen. Kalastus on ollut rakas harrastus koko elämän ajan, samoin puutyöt, ja rakennusalalta löytyi myös ammatti. Simon Scott on laulanut koko ikänsä ja nykyään hän käy viihdyttämässä muun muassa vanhainkodeissa.

"En ole koskaan ajatellut, että laulajan työssä olisi glamuuria. Olen aina valinnut tanssimusiikin niin, että tekstit sanoo ihmisille jotakin."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Koukkupaneelina tällä kertaa räppäri Jesse Piisinen, hänen äitinsä Tea Secka ja isosiskonsa Heidi Piisinen. Aiheena ruotsinsuomalaisten päivä 24.2., joka ei ole tuttu muille kuin Jesselle.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Ruotsinsuomalaisten päivä uudella tavalla

Ruotsinsuomalaisten päivä ei ole mikään iso tapahtuma Uumajassa, jossa Koukku vierailee tällä kertaa.

Tea Seckalle ja Heidi Piisiselle asia oli melkein tuntematon. Tea Secka asetti koko päivän vieton kyseenalaiseksi jo siksi, ettei tunne itseään ruotsinsuomalaiseksi vaan suomalaiseksi.

Heidi Piisinen kaipasi päivään muitakin tapahtumia kuin muumia, jotka sopivat myös suomea osaamattomille lapsille ja nuorille. Vaikka hän historian ystävänä haluaa mukaan myös sopivan annoksen Kalevalaa.

Koukuttajamme, raptaiteilija Jesse Piisinen, on kyllä ollut mukana useammassa tapahtumassa esiintymässä itsekin, mutta hänenkin mielestään ruotsinsuomalaisten päivään pitäisi löytää jotakin uutta potkua niin, ettei se jäisi vain sisäpiirin jutuksi.

Ei lapset jaksa mitään tangoja kuunnella ja kannelta.

Heidi Piisinen

Enkä minäkään.

Tea Secka

Suomikin on muuttunut, ei sielläkään ole pelkästään saunaa ja makkaraa.

Jesse Piisinen

Ohjelmassa myös

• Musiikin monitoimimies,  Esa Rautiainen tekee laulun  ruotsinsuomalaisten satavuotistaipaleen joka vuosikymmenestä. Muutama on jo valmiina. Kirsi Blomberg haastattelee.
• Wivica Bandlerin syntymästä on tänä vuonna  kulunut 100 vuotta. Kuulemme arkistojen aarteen vuodelta 1993. Liisa Paavilainen haastattelee Wivica Bandleria, Keittiökeskusteluja-sarjassa. 

Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.

kulttuuri@sverigesradio.se

Kolme kaupunkia on merkinnyt paljon Erkki Vuonokarille: Pori, Tampere ja Tukholma. Rinkebyn lähiö pääkaupungin länsiosassa on ollut hänen kotinsa jo neljännesvuosisadan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Erkki Vuonokari syntyi Porissa 1950. Hänen perheensä oli vanhoillislestadiolainen, mikä luonnollisesti vaikutti Erkin lapsuuteen ja nuoruuteen sekä turvallisena yhteisöllisyytenä että kieltoina. Opiskeluaika toi irtioton uskonnosta ja välit vanhempiin viilenivät tilapäisesti.

Äidin  kyyneleitä oli vaikea kestää.

Erkki valmistui filosofian maisteriksi ja tapasi tulevan vaimonsa Thelman Tammerkosken sillan juuressa Tillikka-ravintolassa.
Thelma oli sillä hetkellä kyllästynyt karjalaisuuteen, Erkki lestadiolaisuuteen, ja heti ensi tapaamisella he huomasivat miten moni asia heitä yhdistää.

Ensimmäinen lapsi syntyi Tampereella, toinen Tukholmassa.

Rinkebystä tuli Vuonokarien koti ja siellä Erkki asuu Thelmansa kanssa edelleenkin.
Rinkeby on muuttanut luonnettaan suomalaislähiöstä Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamispaikaksi, kertoo Erkki.

Lapsenlapset tuovat iloa elämään ja Erkki tuumaa olevansa hassu vaari. Hän kehittelee mielellään kivaa tekemistä ja hupsuttelua pienten kanssa.

Soilin seurassa palataan aluksi Suomiseurojen kulta-aikaan 1980-luvun alussa ja Rinkebyn koululakkoon 1984. Erkki Vuonokari seurasi lakkoa läheltä ja hän pohtii ohjelmassa kaksikielisyyttä ja suomenkielisen kouluopetuksen kehityskaarta Ruotsissa.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Päivi Hällström kohdistaa kirjansa suoraan ruotsinsuomalaisille lapsille, hänen mielestään kaksikieliset kirjat toimivat parhaiten.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Lastenkirjailija Päivi Hällströmin Jukka Painilisen haastattelussa

- Tutkija Mikael Parkvall aiheutti kielikiistan väittämällä, että arabian kieli on nousemassa suomen tilalle Ruotsin toiseksi suurimpana kielenä

- Suomen opetus Kööpenhaminan yliopistossa vähenee

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä miettivät vielä yhtä väitettä finne-sanasta

- Manja Lehdon pakinassa tarkastellaan sanojen integraatio ja revitalisaatio merkityksiä.

- Viikon uudissana: Aikuispakkaus

- Juontaja/tuottaja Merja Laitinen.

kielipuoli@sverigesradio.se

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on jousipedagogi Päivikki Wirkkala-Malmqvist.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Ruotsalaisen koulun huonontuneita tuloksia on pohdittu tälläkin viikkolla ja todettu että opettajat ovat tärkeä osa onnistumisessa. Toimittajamme Kirsi Blomberg saattui paikalle, kun kaksi ruotsinsuomalaista opettajaa pohti koulun tilaa ruotsinsuomlaisten vapaakoulujen perspektiivistä

- Äidinkielenpäivää vietetään Ruotsissa perjantaina , mutta Jönköpingin esi- ja peruskouluissa äidinkieli on ollut teemana jo koko viikon ajan

- Dokumenttielokuvasta Laulu koti-ikävästä on osaltaan herättänyt keskustelua ruotsinsuomalaisten juurista ja identiteetistä

- Kansanpuolueen europarlamentaarikko Cecilia Wikström asettuu ehdolle myös tulevissa eu-vaaleissa. Tällä kaudella Wikström on johtanut raportoijan roolissa Europarlamentin ihmisoikeusvaliokunnan työskentelyä

- Kolumnistimme, stand up-koomikko Janne Westerlund ravistelee tietenkin olympialaisten merkeissä

- Olympiakuulumiset.

Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.