Logo

    tarina

    Explore "tarina" with insightful episodes like "Koronavuoden viemät: Lauri Pihlajamaan tarina", "Koronavuoden viemät: Sinikka Gurin tarina", "Koronavuoden viemät: Matti Hiltusen tarina", "Koronavuoden viemät: Taimi Kumakarin tarina" and "Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja" from podcasts like ""Finska Dokumentti", "Finska Dokumentti", "Finska Dokumentti", "Finska Dokumentti" and "Finska Dokumentti"" and more!

    Episodes (16)

    Koronavuoden viemät: Lauri Pihlajamaan tarina

    Koronavuoden viemät: Lauri Pihlajamaan tarina

    Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa.

    Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020.

    Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola.

    "Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo.

    "Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa", kertoo työtoveri Maija Toivola.

    Koronavuoden viemät: Sinikka Gurin tarina

    Koronavuoden viemät: Sinikka Gurin tarina

    Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastasi omalta osaltaan perheensä arkirutiineista.

    Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 – juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin.

    Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen.

    "Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee.

    Koronavuoden viemät: Matti Hiltusen tarina

    Koronavuoden viemät: Matti Hiltusen tarina

    Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Aluksi Husqvarnassa asuessaan Matti Hiltunen tutustui tulevaan vaimoonsa Helmiin, joka hänkin on kotoisin Suomen Lapista. Häitä vietettiin Hultsfredissa dramaattisesti: suomea osaamaton pappi vaati vihkimiseen paikalle tulkin, joka kuitenkin liikuttui niin paljon, että itki valtoimenaan.

    Mattia muistelevat leski Helmi Hiltunen, tytär Jaana Jonasson, tyttärentytär Cecilia Jonasson ja pitkäaikainen ystävä Veikko Valtanen.

    "Hän treenasi (jousiammuntaa) myös kotona kuminauhoilla, hyppi ja pomppi ja sanoi että näin sinunkin pitää tehdä", puoliso Helmi Hiltunen palauttaa mieleen.

    Koronavuoden viemät: Taimi Kumakarin tarina

    Koronavuoden viemät: Taimi Kumakarin tarina

    Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Ruotsiin muutto itsenäisti Taimin elämää: tuli oma työ tekstiilitehtaassa, oma raha, oma auto – ja avioero.

    "Se oli tärkeä hänelle se auto, että pääsee Suomeen. Mobiilikin (kännykkä) oli tärkeä. Hän ei ensiksi halunnut sitä, mutta sitten se meni siihen, että se oli tärkein vehje", poika Tauno Kumakari muistelee.

    Taimi Kumakaria muistelee pojan Tauno Kumakarin lisäksi pojantytär Jane.

    Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

    Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

    Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

    Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat:

    • Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija.
    • Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa.
    • Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija.
    • Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi.
    • Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa.

    Toimittaja ja tuottaja:
    Virpi Inkeri
    virpi.inkeri@sverigesradio.se

    Tarina koukuttaa lapsen kulttuuriin

    Tarina koukuttaa lapsen kulttuuriin

    Lasten kulttuuria museopedagogin, näyttelijän ja muusikon näkökulmasta.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Sänds även på onsdag kl 18.05 och lördag kl 10.04. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

    Lasten kultuuria tehdessä on tärkeää, että aikuiset pitävät suunsa kiinni. Muuten jää monta kertomusta kuulematta. Hömppääkin pitää olla ja jos aikuinen tietää itse mitä haluaa lähtevät lapsetkin mukaan, arvoivat viikon kulttuurikeskustelijat.

    Tällä kertaa kulttuurikeskustelu Koukku on kutsuttu kylään Tukholman taidekorkeakoululle. Lasten taideopas Jonas Karén, näyttelijä Sanna-Mari Patjas ja muusikko/koukuttaja Tuomas Ojala jakavat mietteitään ja kokemuksiaa lasten kulttuurista sekä kertovat tarinoita.

    Omat lapsuuden kokemukset ovat tärkeä perusta aikuisen tehtävälle kulttuurityölle ja erikoisesti jos tekee työtä lasten kulttuurin parissa.


    "Mä muistan sen tilan, olin viisi ja en varmaan ymmärtänyt siitä näytelmästä mitään. Se oli se tila." (Sanna-Mari Patjas)

    "Kun lasten pitäisi kokea kulttuuria, he kokevat usein jotakin ihan toista. Esimerkiksi Slussenin ylämäki aukaisi silmäni näkemään, että maailma onkin suuri. Se on sitä mitä kulttuurin pitäisi tehdä." (Jonas Karén).

    "Mulle oli lapsena syntynyt romanttinen kuva ammattimuusikon työstä...aina kun oli mahdollisuus kurkistelin orkesterin monttuun." (Tuomas Ojala).


    [FIN] Helmikuu 2010: Lyhyt kohtaaminen

    [FIN] Helmikuu 2010: Lyhyt kohtaaminen
    Tarina kahden ihmisen kohtaamisesta ja arvostelun pohjaamisesta pelkästään sille, mitä voi
    nähdä. Tarinan ensimmäinen versio oli valmiina jo Ystävänpäiväksi, mutta itsekriittisyydessäni päätin vielä muokata siitä kaiken tylsän dialogin pois. Lopputulos ei ole tällä erää pikkulapsille suunnattu.

    Logo

    © 2024 Podcastworld. All rights reserved

    Stay up to date

    For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io