Logo

    työelämä

    Explore "työelämä" with insightful episodes like "Voiko suuryritys olla ketterä? Miten ajatustavan muutos toteutetaan? – Juho Korpela", "Miksi sote-alan johtajan kannattaa luovuttaa valta työntekijöille? – Nina Tommola ja Ulla Palomäki", "Mitä työelämä voi oppia taiteelta? – Perttu Pölönen", "Miten häpeä näkyy työelämässä? – Emilia Kujala" and "Miksi tietotyötä ei kannata mitata työajalla? – Joonas Kiminki" from podcasts like ""Tiede, Rakkaus, Vallankumous", "Tiede, Rakkaus, Vallankumous", "Tiede, Rakkaus, Vallankumous", "Tiede, Rakkaus, Vallankumous" and "Tiede, Rakkaus, Vallankumous"" and more!

    Episodes (45)

    Voiko suuryritys olla ketterä? Miten ajatustavan muutos toteutetaan? – Juho Korpela

    Voiko suuryritys olla ketterä? Miten ajatustavan muutos toteutetaan? – Juho Korpela

    Neljännen kauden avausjaksoon vieraaksi saapuu Neste Oyj:n digitaalisesta murroksesta vastaava Juho Korpela. Keskustelemme elämästä perinteikkäässä suuryrityksessä ja hämmästelemme, kuinka helpolta Juho saa ketterän ajattelun läpilyönnin Nesteellä kuulostamaan.
     
    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miksi sote-alan johtajan kannattaa luovuttaa valta työntekijöille? – Nina Tommola ja Ulla Palomäki

    Miksi sote-alan johtajan kannattaa luovuttaa valta työntekijöille? – Nina Tommola ja Ulla Palomäki

    Tytti Kokon vieraiksi saapuvat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä Nina Tommola ja Ulla Palomäki. Nina ja Ulla tarkastelevat päällikön ja lähiesihenkilön rooleistaan käsin yksiköidensä muutosmatkaa kohti itse- ja yhteisöohjautuvuutta sekä sen myötä tapahtunutta johtamisen muutosta. Miltä yhteisöohjautuvan tiimin toiminta näyttää hoitotyön arjessa, ja millaiseksi lähiesihenkilön työ on muuttunut? Mitä vaikutuksia muutoksella on ollut henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnille? Voiko yhteisöohjautuvuus olla jopa ratkaisu sote-alan henkilöstön saatavuusongelmaan?


    Nina Tommola toimii Keusotessa aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen päällikkönä ja Ulla Palomäki hoitotyön lähiesihenkilönä alueellisessa kotisairaalassa.

     
     
    Aikaleimat:

    3:13 taustalla kuuden kunnan yhdistyminen yhdeksi organisaatioksi, muutos vaatii sitoutumista

    6:48 muutos kohti yhteisöohjautuvuutta ruohonjuuritasolla: lähiesihenkilöltä vapautuu aikaa, kun tiimit johtavat itse itseään – esihenkilön tehtävä on mahdollistaa työn tekeminen

     
    7:14 yhteisöohjautuvuudessa on kyse vallan jakamisesta

     
    9:07 lähiesimiehen oman esimiehen tuen tärkeys organisaatiomuutoksen kannalta silloin, kun ihmiset kyseenalaistavat muutoksen

     
    11:16 johtamisen muutoksen lähtökohtana itsetuntemus ja tietoisuus omasta johtamistyylistä, oleellista on kyky olla antamatta valmiita vastauksia

     
    13:14 yhteisöohjautuvuuden vieminen asiakastyöhön, asiakkaan vastuuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

     
    14:51 vallan jakaminen tuntuu esihenkilöstä hyvältä; sairaanhoitajat ovat oman työnsä asiantuntijoita

     
    17:28 maantieteellisesti hajaantuneen joukon johtaminen: luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, yhteisöohjautuvuutta tukevat rakenteet ja riittävä palaute

     
    20:16 muutoksen perustelun taito ja sinnikäs toistaminen esihenkilötyössä

     
    22:23 lääkärien ja hoitajien yhteistyö, lääkärin työn muuttuminen vahvasti itsenäisestä työskentelystä yhteisöohjautuvammaksi

     
    24:38 jos esimies antaa valmiit vastaukset, työntekijän luovuus jää vähäiseksi

     
    25:42 ajan löytäminen kehittämistyölle työn arjessa: kehittämisen tulee lähteä yksikön tarpeista käsin ja työntekijöille on sallittava ajan ottaminen

     
    29:50 kun asiat ei mene kuin Strömsössä, tärkeintä on suhtautua tilanteeseen oppimismahdollisuutena 

     
    31:06 julkisen sektorin hallintosääntö sallii itseohjautuvuutta enemmän kuin usein ajatellaan

     
    33:06 muutoksen positiiviset seuraukset: henkilökunnan kasvanut hyvinvointi, ideakulttuurin syntyminen, potilaslähtöisemmät kohtaamiset, asiakkaan osallistaminen oman kuntoutuspolun suunnitteluun

     
    37:06 konkreettinen esimerkki: potilaspalautteiden käsittely tiimin kesken

     
    38:22 työntekijöiden valtuuttaminen ja vastuuttaminen on yksi ratkaisu sote-alan henkilöstön saatavuusongelmaan

     
    41:02 kyse on ihmiskuvasta: ajatellaanko, että ihminen haluaa lähtökohtaisesti tehdä työnsä hyvin

     
    42:13 sosiaalialan ja terveydenhuollon erot, sosiaalialalla työntekijöiden itseohjautuvuus ollut perinteisesti vahvempaa

     
    44:58 tärkeintä esihenkilön alkuaskelissa kohti muutosta: rakenteiden luominen, luottamus sekä taito olla antamatta valmiita vastauksia

     
    46:40 esimiehen uuden roolin sanoittaminen työntekijöille luo turvaa – kyse ei ole heitteillejätöstä

     
    48:07 vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä


    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Mitä työelämä voi oppia taiteelta? – Perttu Pölönen

    Mitä työelämä voi oppia taiteelta? – Perttu Pölönen

    Mitkä taidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä, ja mitä lisäarvoa on ihmisyydestä? Miten taide voi auttaa meitä paitsi menestymään työelämässä myös ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia? Taiteen ja muuttuvan työelämän yhteydestä Tytti Kokon kanssa keskustelemassa on futuristi, säveltäjä, tietokirjailija ja moniosaaja Perttu Pölönen.
     
    Aikaleimat:
     
    2:18 "kirkastaja, maustaja, värittäjä" – ihmisen kuvaileminen osaamisen ja persoonallisuuspiirteiden mukaan auttaa hahmottamaan kyvykkyyksiä uudella tavalla ja tuo joustavuutta perinteiseen titteli- ja roolikeskeiseen ajatteluun
     
     
    5:07
    tulevaisuuden työelämässä tarvitaan muutoskyvykkyyttä ja joustavampaa tapaa sanoittaa omaa osaamista
     
    6:41 taide on tarinankerrontaa ja salaisuuksien raottamista, se yhdistää meitä menneeseen ja tulevaan – taide on kauneutta
     

    7:37 tiede supistaa eli pyrkii universaaliin tulkintaan, kun taas taide toimii päinvastoin: se laajentaa
     
    10:05 taiteen tekemisestä voi oppia työelämän ja yrittämisen kannalta oleellisia asioita, kuten tapa lähestyä ongelmia sekä taito aloittaa tyhjästä
     
    12:48 taide on ajattelun taitoja, joilla on suuri arvo yhä enemmän teknologisoituvassa maailmassa
     
    14:32
    monimutkaisten ongelmien ratkaisu edellyttää poikkitieteellistä ymmärrystä
     
    19:52 organisaatioissa tarvitaan yhteistä kieltä – olemme muotoilleet termejä, kuten “human resources”, tullaksemme ymmärretyiksi, mutta samalla menetämme jotain arvokasta
     
    22:11 säveltämisessä tarvittavat taidot: kuuntelun taito, kyky oman työn reflektointiin, luovuuden ja analytiikan tasavertainen yhdistäminen sekä itsensä johtamisen taito
     

    27:26 kaiken lähtökohta itsensä johtamisessa on opetella tuntemaan itsensä ja reflektoida omaa tekemistään
     

    31:06 mitä teknologisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä inhimillisemmäksi sen tulisi samalla kehittyä
     

    33:19 teknologia pakottaa meidät keskittymään siihen, missä ihminen on luonnollisesti hyvä
     

    34:41 työ jossa ihminen ei laita itseään likoon, on helppo korvata koneella, toisin kuin työntekijä, joka ammentaa ihmisyydestä
     

    39:00 aloittelija-asenteen ja nöyryyden tärkeys organisaatioissa: aloittelija näkee asiat monipuolisemmin kuin kokenut henkilö
     
     
    47:24
    asiantuntijuus ei näytä ja kuulosta samalta kuin ennen, asiantuntijuutta voi tänä päivänä hankkia eri keinoin
       

    48:18 monipuolinen osaaminen ja asioita eri vinkkeleistä katsovat ihmiset ovat menestyvän tiimin edellytys
       

    49:52 työelämän vallankumous: tärkeää on nähdä työntekijä ihmisenä, ei resurssina, ja olla aidosti kiinnostunut hänestä
       

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miten häpeä näkyy työelämässä? – Emilia Kujala

    Miten häpeä näkyy työelämässä? – Emilia Kujala

    Mikä on häpeän tehtävä organisaatioissa? Jokainen tuntee joskus häpeää, mutta voiko häpeää kokea liikaa, ja miten häpeän kanssa tulisi toimia? Entä miten työyhteisö voi vaikuttaa häpeän kokemukseen? Tytti Kokon keskustelukumppanina on Tunteella – häpeä -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja Emilia Kujala.
     
    Aikaleimat:
     
    3:07
    jamaikalainen dancehall-musiikki ja kulttuuristen erojen aiheuttama häpeä
     
    4:42 häpeään liittyy häpeää: se paitsi tuntuu fyysisesti ikävältä ja sosiaalisesti halvaannuttavalta, häpeä myös itsessään hävettää
     
    5:02 dancehall-tanssi kehollisena keinona häpeän tunteen työstämiseen ja häpeälle altistumiseen
     
    6:03 häpeän kanssa kasvotusten oleminen on kuin avantouinti: hetkellisesti tuntuu ikävältä mutta jälkeenpäin on voittajafiilis
     

    7:41 mikään tunne ei itsessään ole myönteinen tai kielteinen – oleellista on miettiä, mikä on tunteen funktio
     
    8:46 häpeä voi joko edistää tai haitata sopeutumistamme ympäristöön ja muihin ihmisiin
     
    11:38 häpeän taustalla on tarve tulla nähdyksi ja pelko tulla nähdyksi vääränlaisena – työyhteisössä perusasioihin kuuluu vuorovaikutus, joka viestii, että ihmiset tulevat nähdyksi ja ovat arvokkaita omina itsenään, titteleistä huolimatta
     

    12:21 tänä päivänä toivottujen ominaisuuksien, kuten itseohjautuvuuden ja pärjäävyyden, taustalla voi olla haavoittuvuutta ja pelkoa siitä, että paljastuu toisille epäpätevänä
     

    14:26 häpeä voi johtaa työelämässä ylisuoriutumiseen tai alisuoriutumiseen
     
    16:06 työkulttuurissa, jossa on tärkeää antaa vaikutelma itsestä osaavana ja pärjäävänä tai on voimakas hierarkia, on vahvoja lähtökohtia häpeän syntymiselle
     

    17:12 ihmisillä on neljä eri keinoa reagoida häpeään ja nämä on usein helpompi tunnistaa kuin itse häpeä: piiloutuminen toisilta tai itseltä, sekä hyökkääminen toisia tai itseä kohtaan
     

    22:13 asioiden ottaminen puheeksi niin, että pyritään välttämään häpeän tunne vastaanottajassa – häpeän tunteeseen liittyy vahvasti paljastumisen pelko
     

    26:43 häpeän ja syyllisyyden ero: syyllisyys ohjaa ihmistä korjaamaan virheen ja pyytämään anteeksi tekoaan, häpeä ohjaa pyytämään anteeksi olemassaoloaan, peittelemään virheitä tai syyttämään toisia
     

    30:36 työelämässä ihmisen kokema liiallinen häpeä voi johtaa siihen, että hän ei uskalla tukeutua toisiin, uupuu tai pelkää epäonnistumista
     
    33:03 idean torjuminen ei tarkoita ihmisen torjumista – tärkeää on miettiä, kuinka kommunikoimme
     
    34:42 myötähäpeä syntyy, kun samaistumme toiseen ja haluamme säilyttää toisen kasvot
     

    38:53 häpeän tunteen tunnistamista itsessä voi harjoitella mielikuvien ja kehon tuntemusten tarkkailun kautta
     
    43:13 kuinka toimia tilanteessa jossa häpeä herää: myötätunto itseä kohtaan sekä ylpeys itsestä ovat häpeän vastalääkkeitä
     

    46:53 päinvastoin toimiminen kehollisesti kuin mitä häpeän tunne kehottaa
     

    47:23 häpeälle tyypillinen piiloutuminen synnyttää sosiaalisessa tilanteessa kokemuksen, että emme ole samaa laumaa
     

    49:08 aitous on vuorovaikutuksessa tärkeää ja synnyttää kokemuksen, että toiseen voi luottaa
     
    51:06 organisaation arvot sekä “trendisanat" kuten myötätunto ja armollisuus ovat tyhjiä sanoja, jos ne eivät ole aidosti läsnä työyhteisön vuorovaikutuksessa: oleellista on tutkia, millaisia käytäntöjä työyhteisössä on arjen tasolla
     
    54:32 työelämän vallankumous: “Tee parhaasi, se riittää” -neuvon sijaan kannustetaan ihmisiä pohtimaan, mikä on tänään oma paras suhteessa omiin voimavaroihin
     

       
    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miksi tietotyötä ei kannata mitata työajalla? – Joonas Kiminki

    Miksi tietotyötä ei kannata mitata työajalla? – Joonas Kiminki

    Mistä tietotyön tulokset syntyvät, ja miksi työaika ei ole niihin paras mittari? Kuinka on mahdollista, että yrityksen laiskin ihminen on samalla yrityksen tuottavin työntekijä? Jaksossa Tytti Kokko käy keskustelua oman esihenkilönsä, kokeneen johtajan Joonas Kimingin kanssa. Joonas avaa kokemuksiaan siitä, miten työntekijän suoritusta kannattaa mitata sekä mitä seurauksia on sillä, että työntekijöihin luotetaan.

    Aikaleimat:
     
    2:56 mistä toimitusjohtaja tietää että hänen työpäivänsä on ollut onnistunut?
     

    4:36 työn tuloksellisuus eri tyyppisissä töissä, suorittavan ja luovan työn erot
     

    8:26 tietotyössä tuottavuudella ei ole suora yhteys käytettyyn työaikaan
     

    14:20 se, kuinka tehokkaasti voi työskennellä 80 tuntia viikossa, riippuu työtehtävistä
     

    17:05 kun seurataan ainoastaan työntekijän henkilökohtaista suoritusta, ohjaamme häntä voimakkaasti itsekkyyteen emmekä esimerkiksi kollegan auttamiseen
     

    18:36 työpanoksen mittareina tulisi olla sisäinen motivaatio ja kestävä tahti pitkällä aikavälillä
     

    19:21 ei ole järkevää mitata tulosta vaan sitä, kuinka paljon on yrittänyt – tulokset ovat seurausta yrittämisestä
     

    20:34 arvokysymys: pyritäänkö saamaan työntekijän maksimituottavuus irti lyhyellä aikavälillä vai paras versio, jonka hän voi kestävällä tasolla tuottaa niin, että pystyy samalla elämään hyvää elämää
     

    25:05 mistä tietää, mikä on riittävää, milloin on tehnyt tarpeeksi
     

    26:20 oman vireystilan ja jaksamisen tunnistaminen ja itselle luvan antaminen lopettaa silloin kun ei suju, itsemyötätunnon tärkeys
     

    28:14 laiskuuden ja tuottavuuden yhteys = vaikuttavuuden maksimointi minimivaivalla
     

    33:46 kohti uudenlaista organisaatiokulttuuria pienten kokeilujen kautta
     

    34:27 työajan sijasta edellytyksenä "yhden ihmisen työpanos kohti yhteisiä tavoitteita”, selkeiden tavoitteiden tärkeys
     

    39:12 luottamuksen lisääminen organisaatiossa on avainasemassa: mitä enemmän ihmisten kyvykkyyteen luottaa, sitä enemmän heidän kyvykkyytensä voi päästä esille
     

    41:49 vinkki johtajille: luota toisiin ihmisiin hiukan enemmän kuin mikä sinusta tuntuu hyvältä, ja tilanteessa jossa olet luottanut ja se ei kannattanut, niin pysähdy miettimään, mitä teet sitten

     
       

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Mitä panttivankineuvotteluista voi oppia työelämän haastavia keskusteluja varten? – Helena Åhman

    Mitä panttivankineuvotteluista voi oppia työelämän haastavia keskusteluja varten? – Helena Åhman

    Mitä ihmiselle tapahtuu paineisissa keskustelutilanteissa, ja miksi keskustelut yleisimmin epäonnistuvat? Mistä taidoista keskusteluälykkyys koostuu, ja miten hyödyntää niitä työyhteisössä? Tytti Kokon vieraana on työpsykologian tohtori, palkittu kirjailija, puhuja ja mm. FBI:n ja CIA:n entisiltä panttivankineuvottelijoilta oppia hakenut Helena Åhman.

    Aikaleimat:
     
    03:13 paineisen keskustelun elementit

    05:37 hyvässä tiimissä huomioidaan ihmisyyden perustarpeet

    06:40 pakittamisen taito vuorovaikutustilanteissa

    09:00 oman egon ohittaminen ja anteliaat tulkinnat vaativissa keskustelutilanteissa; miten perusteettomaan syytökseen voi vastata

    12:34 panttivankineuvottelijoiden 1-4 lauseen periaate

    13:42 keskustelurohkeus: uskallus ottaa vaikeita asioita esille
     

    15:18 organisaatiokulttuurin merkitys vaikeiden keskusteluiden käymiselle

    19:08 arvausenergia ja havaintojen sanoittaminen

    27:03 haastavat keskustelut edellyttävät rohkeutta kohdata sekä omat että toisen tunteet

    28:22 paineisissa keskusteluissa tarvitaan myötätuntoa ja suoruutta

    31:42 näemme jokaisesta ihmisestä ja jokaisesta tilanteesta vain osan

    35:20 omien ja toisen kokemusten, havaintojen ja tunteiden sanoittamisen tärkeys

    36:08 keskustelun avaamisen ja auki pitämisen taidon tärkeys, yksi yleisimpiä virheitä on lähteä heti hakemaan ratkaisua

    42:58 kolme asiaa jotka vaikuttavat konfliktien ratkeamiseen: uteliaisuus eli halu ymmärtää toisen motiivit, tunnesiteen luominen ja halu auttaa

    45:22 samalla puolella oleminen on eri asia kuin samaa mieltä oleminen

    46:56 asioiden ei tarvitse ratketa heti, aina on olemassa ratkaisuja joita emme vielä näe

    49:44 etäkommunikoinnin merkitys haastaville keskusteluille: havaintojen tarkistamisen ja sanoittamisen tärkeys korostuu entisestään

    51:00 yksi keskusteluälykkyyden pohja on kyky säädellä omaa olotilaa
     

    53:07 äänensävyn merkitys

    56:40 vallankumous lähtee liikkeelle kouluista, opettamalla nuorille tunnetaitoja, ajattelun taitoja ja keskusteluälykkyyttä
     

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Mikä merkitys tunteilla on työelämässä? – Iida Mäkikallio

    Mikä merkitys tunteilla on työelämässä? – Iida Mäkikallio

    Tässä jaksossa puhutaan tunteista ja tunnetaidoista työelämässä. Miksi tunteita ei voi sivuuttaa, kun halutaan luoda toimivia organisaatioita? Mitä paljon puhuttu psykologinen turvallisuus tarkoittaa, ja mikä merkitys siinä on yksilön tunnetaidoilla? Luvassa on avointa ja elämänmakuista keskustelua, kun Tytti Kokon vieraaksi saapuu psykologi ja tunnetaitovalmentaja Iida Mäkikallio.
     
    Aikaleimat:
     
    02:00 tunnetaitojen merkitys maajoukkuetason uimahypyssä, jatkuvan pelon kanssa eläminen
     
    04:50 tunnetaitojen määritelmä tutkimusten mukaan: kyky tunnistaa ja säädellä sekä omia että toisten ihmisten tunteita, kyky tunnistaa miten oma toiminta vaikuttaa muihin sosiaalisissa tilanteissa
     
    07:45 tunnetaidot työelämässä: työn luonteen muutos, tunnetaitojen ja tunneilmaston merkitys yksilön motivaation, tiimityön, jatkuvan oppimisen ja luovuuden kannalta
     
    12:07 psykologisen turvan merkitys työyhteisössä: psykologinen turva mahdollistaa sen, että uskallamme olla eri mieltä, tuoda esiin virheemme ja pitää omista rajoistamme huolta, psykologinen turva on edellytys organisaation oppimiselle
     
    16:33 tutkimustulos parhaiten suoriutuvista kirurgitiimeistä
     
    19:08 yksilöiden henkilöhistorian merkitys ja yksilölliset erot psykologisen turvan kokemuksessa
     
    22:47 epämukavien tunteiden esiin nostamisen vaikeus työyhteisössä: oman ja toisen "tontin” erottaminen vuorovaikutuksessa, oman pelon reflektointi ja sanoittaminen
     
    30:10 pysähtymisen tärkeys silloin, kun tuntuu, että on “pakko” toimia tietyllä tavalla (esim. muistutella kollegaa toistuvasti), toimimattoman dynamiikan tunnistaminen ja oman tarpeen sanoittaminen
     
    39:13 ärsytyksen tunne kertoo aina jostakin: sen alla on tunne, jonka tunnistamalla voit oppia uutta itsestäsi
     
    42:42 rajojen asettaminen ja katkeruus: aina kun tuntee katkeruutta, se on merkki siitä, että on toiminut yli omien rajojensa ja ohittanut omat tarpeensa
     
    48:43 voimakkaiden tunteiden, kuten viha ja suru, näyttäminen työpaikalla: edellytyksenä on kunnioittava käytös itseä ja muita kohtaan, ymmärrys siitä, miten oma toiminta vaikuttaa muihin
     
    58:03 mistä lähteä liikkeelle organisaatioissa: tilan tekeminen tunteiden sanoittamiselle ja käsittelemiselle työyhteisön arjessa
     
    62:03 kun on kyse ihmisistä, niin se mikä organisaatiossa vaikuttaa nopealta ja tehokkaalta, on pitkällä aikavälillä hidasta, ja se mikä vaikuttaa hitaalta, on nopeaa
     
    65:00 tunteet on dataa: jos tunteita ei huomioida, menetetään valtavasti informaatiota ja energiaa
     

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miten kusipäihin pitäisi työpaikoilla reagoida? – Reima Launonen

    Miten kusipäihin pitäisi työpaikoilla reagoida? – Reima Launonen

    Mikä on kusipäisyyden tieteellinen määritelmä? Miksi kusipäistä keskusteleminen on ajankohtaista työelämässä juuri nyt? Tässä jaksossa keskustelu kulkee hankalista työntekijöistä ja omahyväisistä pomoista aina “hyvien tyyppien” rekrytointiin ja tiimin muodostamiseen. Luvassa on nopeatempoista tutkijoiden välistä dialogia, kun Tapani Riekin vieraaksi saapuu edellisen podcast-kauden isäntä, työelämän vallankumouksesta kirjan vastikään julkaissut Reima Launonen.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miltä näyttää palvelualojen tulevaisuus? – Henriikka Puolanne & Peter Jung

    Miltä näyttää palvelualojen tulevaisuus? – Henriikka Puolanne & Peter Jung

    Miten digitalisaatio muuttaa palvelualoja? Pitäisikö palkan nousta, kun työntekijältä odotetaan entistä monialaisempaa osaamista? Entä miltä johtajasta tuntuu sulkea 80 ravintolaa, jotka työllistävät 800 työntekijää? Tapani Riekin keskustelukumppaneina ovat HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne sekä matkailu- ja ravitsemisalan konkari, nykyisin Filosofian Akatemiassa valmentajana toimiva Peter Jung.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Onko työelämässä lisääntymässä työhyvinvointi vai -pahoinvointi? – Heikki Särkelä

    Onko työelämässä lisääntymässä työhyvinvointi vai  -pahoinvointi? – Heikki Särkelä

    Miten itseohjautuva työskentely vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin? Entä kuinka hybridityötä tulisi johtaa? Tapani Riekki ja työterveyspsykologi, psykoterapeutti Heikki Särkelä keskustelevat koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista työelämäämme.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Voiko työelämän ja politiikan erottaa toisistaan? – Ozan Yanar

    Voiko työelämän ja politiikan erottaa toisistaan? – Ozan Yanar

    Kuinka poliittinen kysymys työ on? Voiko inhimillisempää työelämää rakentaa irrallaan poliittisista päätöksistä? Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa Reima Launosen kanssa keskustelemassa on Ammattilitto Pro:n talouspoliittinen asiantuntija ja kansanedustajana toiminut Ozan Yanar.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä? – Karoliina Jarenko & Teppo Eskelinen

    Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä? – Karoliina Jarenko & Teppo Eskelinen

    Tässä jaksossa keskustellaan tulevaisuuden utopioista ja dystopioista. Millainen olisi ihanteellinen työelämä tulevaisuudessa? Entä millaisia uhkakuvia asiantuntijat näkevät? Reima Launosen vieraina ovat organisaatiokehittäjä ja puhuja Karoliina Jarenko sekä yliopistonlehtori Teppo Eskelinen.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Pomo vs Duunari: Onko liiketoiminta ja yrittäminen mahdotonta Suomessa? – Joonas Kiminki

    Pomo vs Duunari: Onko liiketoiminta ja yrittäminen mahdotonta Suomessa? – Joonas Kiminki

    Kuuluuko yhteiskunnan kontrolloida vai tukea liike-elämää? Mikä on yritysten rooli inhimillisemmän työelämän rakentamisessa? Tässä podcast-jaksossa Reima Launonen haastaa keskusteluun oman esihenkilönsä, useita yrityksiä perustaneen ja nykyisin Filosofian Akatemian toimitusjohtajana toimivan Joonas Kimingin.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Ovatko arvomme koventuneet, ja miten se näkyy työelämässä ja yhteiskunnassa? – Johanna Vuori

    Ovatko arvomme koventuneet, ja miten se näkyy työelämässä ja yhteiskunnassa? – Johanna Vuori

    Millaisten arvojen varaan inhimillinen työelämä rakennetaan? Minkälaisia arvoja tulevaisuuden työelämä edellyttää? Jaksossa keskustellaan arvojen muuttumisesta niin työelämässä kuin korkeakoulu- ja tutkimusmaailmassa. Reima Launosen vieraana on työelämätutkimukseen perehtynyt korkeakoulututkija ja yliopettaja Johanna Vuori.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miksi tarvitsemme uudenlaista johtamista ja millaista sen tulisi olla? – Perttu Salovaara

    Miksi tarvitsemme uudenlaista johtamista ja millaista sen tulisi olla? – Perttu Salovaara

    Mitä on johtaminen 2020-luvulla? Reima Launosen podcast-vieraana on tällä kertaa johtajuustutkija, pitkän linjan konsultti ja itsekin toimitusjohtajana työskennellyt Perttu Salovaara. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, tarvitsemmeko vahvoja johtajia vai voiko johtajuutta tapahtua muutoinkin kuin johtajien toimesta. Voiko jaettu johtajuus ja itseohjautuvuus oikeasti toimia työelämässä?

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Miten voimme vahvistaa reiluutta ja oikeudenmukaisuutta työelämässä? - Johanna Ahola-Launonen

    Miten voimme vahvistaa reiluutta ja oikeudenmukaisuutta työelämässä? - Johanna Ahola-Launonen

    Milloin epäoikeudenmukaisuuden kokemus on perusteltua? Aalto-yliopiston tutkija, etiikan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin perehtynyt Johanna Ahola-Launonen keskustelee Reima Launosen kanssa siitä, miten epäoikeudenmukaisuus näyttäytyy työelämässä ja miten voimme yksilöinä harjoitella oikeudenmukaisuutta.

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Tarvitseeko työn olla merkityksellistä ja mielekästä? - Frank Martela

    Tarvitseeko työn olla merkityksellistä ja mielekästä? - Frank Martela

    Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcastin ensimmäiseen jaksoon Reima Launosen vieraaksi saapuu motivaatiota ja merkityksellisyyttä tutkiva filosofi, tutkijatohtori Frank Martela. Reima haastaa Frankin kysymällä, onko olemassa niin kutsuttuja “paskaduuneja”, ja onko esimerkiksi tutkijan työ kenties lähtökohtaisesti mielekkäämpää kuin monet muut työt. Tarvitseeko työn ylipäänsä olla merkityksellistä ja mielekästä – ja miksi? Entä kenellä on vastuu työn mielekkyydestä: yksilöllä, organisaatiolla vai yhteiskunnalla?

    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:

    - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast

    - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia

    - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337

    - Instagram: @filosofian_akatemia

    - Twitter: @filosofianakate

    Yrityskulttuuri, vieraana Jukka Sundberg

    Yrityskulttuuri, vieraana Jukka Sundberg
    Miten yrityskulttuuri syntyy ja miten sitä johdetaan? Mikä merkitys yrityskulttuurilla on? Millainen on hyvää työelämää edistävä yrityskulttuuri? Ja mistä yrityskulttuurin kehittämisessä voi lähteä liikkeelle? Mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen ja käytännön vinkkejä tarjoaa FranklinCovey Northin Suomen liiketoiminnan vetäjä Jukka Sundberg, jolla on mittava kokemus organisaatioiden valmentamisesta ja kehittämisestä.

    Törmäävätkö sukupolvet työelämässä?

    Törmäävätkö sukupolvet työelämässä?
    Eri-ikäisten työntekijöiden väitetään suhtautuvan työelämään eri tavalla, mutta näkyykö tämä käytännössä? Aiheesta puhumassa Anni Erkon ja Elisa Tikkasen kanssa kymmenien vuosien työuran OP:lla tehnyt OP Yrityspankin varatoimitusjohtaja Hannu Jaatinen ja johtamisesta ja työelämän muutoksesta kirjan kirjoittanut, yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikari.

    Muuttuuko työelämä todella nopeammin kuin koskaan?

    Muuttuuko työelämä todella nopeammin kuin koskaan?
    Työelämän sanotaan muuttuvan nopeammin kuin koskaan, mutta onko todella niin? Ovatko uudenlaiset työn tekemisen tavat jo lyöneet läpi? Tuleeko tulevaisuudessa meistä kaikista yrittäjiä? Aiheesta keskustelemassa tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta ja Kevytyrittäjä-palvelun hankejohtaja Markus Sarja OP Ryhmästä. OP Kevytyrittäjä -palvelun tarjoaa Pivo Wallet Oy, joka on osa OP Ryhmää.
    Logo

    © 2024 Podcastworld. All rights reserved

    Stay up to date

    For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io