Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä dataa kasvitilalla syntyy. Mistä dataa kertyy kasvitilalla, ja miten sitä voidaan hyödyntää kasvintuotannon tekemisen tukena? Entä mitä hyötyä datasta on kasvitilalla toimiessa?
Aiheesta keskustelemassa ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Timo Pajula, Perttu Perälä ja Juho Kotala sekä maatalousyrittäjä Esa Similä.
Jakso on tehty osana Agridatalla tie tuottavuuteen -hanketta.
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä dataa maitotilalla syntyy. Mistä dataa kertyy ja miten sitä voidaan hyödyntää arjen tekemisen tukena? Entä mitä hyötyä tuotanto- ja talousdatasta ja sen yhdistämisestä on maatalousyritykselle?
Aiheesta keskustelemassa Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Marleena Lehtonen ja Jenna Karén sekä maatalousyrittäjä Topias Teppo.
Jakso on tehty osana Agridatalla tie tuottavuuteen -hanketta.
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä dataa maatalousyrityksessä syntyy taloushallinnon näkökulmasta. Mistä dataa kertyy ja miten sitä voidaan hyödyntää arjen tekemisen tukena? Entä mitä hyötyä taloushallinnon datasta on maatalousyritykselle?
Aiheesta keskustelemassa Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Marleena Lehtonen ja Anu Kylmäluoma sekä maatalousyrittäjä Marketta Koivisto.
Jakso on tehty osana Agridatalla tie tuottavuuteen -hanketta.
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä dataa kasvitilalla syntyy. Mistä dataa kertyy kasvitilalla, ja miten sitä voidaan hyödyntää kasvintuotannon tekemisen tukena? Entä mitä hyötyä datasta on kasvitilalla toimiessa?
Aiheesta keskustelemassa ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Timo Pajula, Perttu Perälä ja Juho Kotala sekä maatalousyrittäjä Esa Similä.
Jakso on tehty osana Agridatalla tie tuottavuuteen -hanketta.
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä dataa maatalousyrityksessä syntyy. Mistä dataa kertyy maatalousyritykselle, ja miten sitä voidaan hyödyntää arjen tekemisen tukena? Entä mitä hyötyä datasta on?
Aiheesta keskustelemassa ProAgria Keskusten Liiton projektipäällikkö Maria Salomaa, ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Timo Pajula ja Marleena Lehtonen sekä maatalousyrittäjä Terho Korpela.
Jakso on tehty osana Agridatalla tie tuottavuuteen -hanketta.
Voiko vastuun lehmistä jo luovuttaa tekoälylle? Lypsykarjatilojen automaatiosta ja tekoälyn hyödyntämisestä keskustelevat maitoyrittäjä Sari Keski-Soini Keski-Soinin tilalta ja tuotepäällikkö Petri Saarinen Mtech Digital Solutions -yrityksestä. Kysymyksiä heittelee KMVET:in toimituspäällikkö Sari Järvinen.
Petri Saarinen paljastaa, mitä tekoäly oikeastaan on, ja mihin se perustuu. Sari Keski-Soini kertoo elävästi oman tilansa jopa uskomattomista kokemuksista. Mitä tapahtuu, kun Keski-Soinnin tilan datamurskain hälyttää tartuntataudista, vaikka kaikki lehmät voivat hyvin?
Jaksossa kuullaan myös, millaisia toiveita ja tulevaisuuden visioita bittinikkari ja kokemusasiantuntija ehdottavat navetan tulevaisuuden tekoälyratkaisuihin.
Jakso on toteutettu osana ProAgria Etelä-Suomen Elina II -hanketta.
Millaiseen tuotantoon maitoyrittäjän nyt kannattaa investoida vai kannattaako investoida lainkaan? Maidontuotannon tulevaisuudennäkymistä keskustelemassa Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Ulf Jahnsson ja arkkitehti Jouni Pitkäranta 4dBarn-yrityksestä. Keskustelua virittelemässä KMVET:in toimituspäällikkö Sari Järvinen.
Jaksossa kuullaan, millaisia toiveita ja ajatuksia Valiolla on maidontuottajien suuntaan. Jouni Pitkäranta puolestaan kertoo, millaisia uusia ratkaisuja navettarakentamiseen ja peruskorjaukseen on tulossa. Navetan käyttöikä on kuitenkin pitkä, jopa yli 20 vuotta. Mistä tiedämme millainen navetan pitää olla lainsäädännön ja yhteiskunnan vaatimusten pohjalta, jotta se kestää ajan saatossa muuttuvia ja lisääntyviä vaateita? Jääkö riski yksin tuottajalle, vai ottaako hankintayhtiö jotenkin osan taakasta kantaakseen?
Jakso on toteutettu osana ProAgria Etelä-Suomen Elina II -hanketta.
Viljamarkkinoiden kolme viisasta miestä Karl Åberg, Toni Lindqvist ja Martti Tytykoski juttelevat KM:n toimittajan Annaleena Ylhäisen kanssa viljamarkkinavuodesta, hinnoista ja sopimusmalleista. Suomessa tuli heikko sato, ja sen ansiosta hinnat ovat maailmanmarkkinoita korkeammalla. Virossa ohra on viisikymppiä halvempaa, Åberg kertoo. Hän viljelee myös Virossa. Hintojen nousua ei ole hetkeen näkyvillä, vaan viljamarkkinat ovat nyt asemasotavaiheessa. Tarvitsisimme Suomeen kovia papereita, eli sitovia myyntisopimuksia, joiden avulla viljakauppa saisi kasaan suurempia eriä, ja hinnat olisivat paremmat, Lindqvist pohtii. Näin toimitaan Virossa, jossa yli puolet viljasta lähtee vientiin. Åberg kertoo kiinnittävänsä hinnat Virossa kolmessa vaiheessa. Suomessakin sopimusmallit ovat kehittyneet, Tytykoski kiittelee. Teollisuuden viljan hankinta ja sopimukset tuntuvat toimivan, sen sijaan vientikauppaan tarvitsisimme uutta kulttuuria. Virossa Kevili rakensi uutta varastointikapasiteettia EU:n rahoilla. Meillä varastointia hoitaa Suomen Viljava. Tätäkin olisi varaa tehostaa. Paljonko viljamarkkinoille täytyy uhrata ajatuskapasiteettia? Onko se joka päivä mielessä, toimittaja kysyy. Tytykoski ei pääse vastaamaan tähän, vai leikattiinko se kohta podcastista pois? Kuuntele itse.
Jakso on tehty ProAgria Etelä-Suomen ELINA II -hankkeessa.
Tässä jaksossa pohditaan sitä, kuinka johtaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan. Ihmiset toteuttavat yrityksen tavoitteet, ja menestys syntyy ihmisistä. Mitä ihmisten johtaminen yrityksen arjessa tarkoittaa? Aiheesta keskustelevat ProAgrian asiantuntijat Sari Morri ja Timo Pajula sekä yrittäjä Arja Raatikainen Annin Marjatarhalta Kauhavalta. Jakso on tuotettu Ihme- ja Kasvupolku-hankkeiden yhteistyönä.
Kasvua-podcastiin sisältyvän Hiilipelto-sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan erikoiskasveista ja niiden merkityksestä viljelyssä. Miten kasvintuotannon monipuolistaminen ja viljelykierto tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista? Kuinka paljon maahan jää hiiltä ja typpeä erikoiskasvien mukana? Mikä merkitys tällä on viljelyyn? Millaisia taloudellisia näkökulmia erikoiskasveihin liittyy, ja miltä näyttää erikoiskasvien tulevaisuus? Keskustelemassa Silja Ngobesen vieraina ovat erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta ja viljelijä Miika Heinonen Koivunalhon tilalta Tarvasjoelta. Podcast on tehty osana Tieto käyttöön, hiili peltoon (HIILIPELTO) -hanketta yhteistyössä FutureCrops 2.0 -hankkeen kanssa. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus
Mitkä asiat ovat keskeisiä ripulivasikan hoidossa? Onnistuneessa hoidossa tärkeintä on nopeus. Halutaan ennaltaehkäistä ja hoitaa nestehukkaa, elimistön happamoitumista, verenmyrkytystä, nälkiintymistä, vasikan kylmettymistä, suoliston vaurioitumista ja vasikan kokemaa kipua. Ripuli aiheuttaa siis monenlaista haastetta vasikalle. Tässä jaksossa kuulet miten näihin haasteisiin voi varautua, ja miten ne voi selättää.
Jaksossa Seija Perasto (hanke-eläinlääkäri, ProAgria Etelä-Pohjanmaa) keskustelee aiheesta Ann-Helena Hokkasen (Eläinlääkäri ja eläinlääketieteen tohtori) kanssa.
Vahvat vasikat -hankkeen tavoitteena on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää vasikkakuolleisuutta Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla. Tarttuvien tautien leviämistä ehkäistään levittämällä tietoa tarttuvista taudeista ja tautisuojauksen tärkeydestä. Hankkeen toteuttaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaa yhdessä ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Rahoitus on Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.
Stay up to date
For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io