kieli

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Ruotsin ainoa suomen kielen professori Jarmo Lainio kertoo, miten hän on valloittanut kielen toisensa jälkeen myös suomen kielen. Joulukortista se alkoi, polku johti professuuriin ja matkoihin ympäri maailmaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Jarmo Lainiota kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen kielen uudelleen.

• Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui töihin ja kehitti itselleen työhulluuden taakan – vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi.

• "Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista."

• Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Play:sta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.
  
  Tuottaja Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

Voiko tekoäly oppia ymmärtämään kieltä kuten ihminen? Mikä kielen käsittelyssä tuottaa tekoälylle eniten haasteita? Ymmärtääkö tekoäly huumoria tai sarkasmia? Kuuntele AI kun ihanaa -sarjan kolmas jakso!

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa. 
• "Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta. 

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Andreas Nordmanin mielestä suomi on helppoa, paitsi sijamuodot ja päätteet. Maaherra Anneli Hulthén myös osaa suomen kieltä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kielipuolen aiheita:

- Skånen maaherra Anneli Hulthénilla on suomen kielen oppimisessa kotikenttäetu, sillä hänen äitinsä tuli sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Vaikkei hän puhunutkaan lapsilleen suomea, käytiin Suomessa tapaamassa suomenkielistä sukua.

- Andreas Nordmanin kiinnostus suomen kieleen heräsi jo 17-vuotiaana ja elää vieläkin liki 20 vuotta myöhemmin. Tv ja Suomi-seura ovat hyvänä apuna kiinnostuksen ylläpitämisessä. Jos sijamuotoja ja päätteitä ei olisi, kielen oppimisessa ei olisi esteteitä, Andreas ajattelee.

- Mistä kielestä tulee sana töpseli/stöpsel? Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat.

- Hellekesä synnytti useita uusia hellesanoja!

- Kolumnistina Maziar Farzin, juontajana Merja Laitinen.

kielipuoli@sverigesradio.se

Kansakoulu ja kielihäpeä tappoivat metsäsuomalaisten kielen. Sitä ennen metsäsuomalaiset onnistuivat säilyttämään kielensä 400 vuoden ajan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

– Uskontotieteilijä Marja-Liisa Keinänen kertoo, että kiinnostus metsäsuomalaisten kieleen ja vanhoihin nimiin on suuri – jopa niin, että entisiä sukunimiä haluttaisiin ottaa takaisin käyttöön.

– Pluttanaa, mitä se on? Sen tietävät kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä. "Sitä saa mitä tilaa" on toinen kiinnostuksenkohde kuuntelijoilla tällä viikolla ja kielenhuoltajilla on myös siihen hyviä vastauksia - kuten yleensä!

– Suomalaisesta Kalliokuljusta tuli kreikkalainen Kaliopolis - runoilija Jenny Kalliokulju kertoo miten siinä oikein kävi.

– Suomessa käytetään syksystä lähtien parempia kohokuvia sokeiden ja näkövammaisten oppilaiden koulumateriaalissa. Erikoisopettajat Riitta Kangasaho ja Tuija Piili-Jokinen Jyväskylästä ovat kehittäneet uutta materiaalia.

Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

kielipuoli@sisuradio.se

1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista.

- Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa. 

- UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä.

- Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten suomen kielestä ja koulusta 30. tammikuuta 1984. Ajankohtainen aihe silloinkin.

- Mitä tarkoittaa sanonta yllätti Mietaan? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät.

- Viikon uudissana: muunsukupuolinen.

- 24. helmikuuta on ruotsinsuomalaisten päivä ja Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivä. Andreas Ali Hietala Jonasson kuvailee Gottlundin ponnisteluja suomen kielen puolesta Ruotsissa jo 1800-luvulla!

- Juontajana Merja Laitinen.

 

kielipuoli@sverigesradio.se

Riina Heikkilä kertoo tutkimuksesta, jossa verrataan ajan käsitettä ruotsin ja espanjan kielissä. Ruotsissa aika määritetään janaksi, espanjan kielessä aika on enemmänkin määrällinen käsite.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät myös sanoja vispilänkauppa ja allit.
• Eskilstuna-Kuriren lehden toimittaja Sebastian Laneby joutui melkein shokkiin, kun ymmärsi, että joka puolella Eskilstunaa kuulee suomen kieltä. Kieli on Sebastianille rakas tuttu lapsuudesta.
• Tanskalaiset kääntäjät Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen, ovat opiskelleet niin paljon suomea, että pystyvät kääntämään suomenkielistä kirjallisuutta.
• Viikon uudissana on huomentaja.
• Manja Lehto pakinoi lukuisista kesätyöpaikoistaan.

-Juontajana Merja Laitinen.

Viittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.
• Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.
• Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.
• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys, miesmuisti ja elämän koulu.

Juontajana Merja Laitinen.

kielipuoli@sverigesradio.se

Juttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.
• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.
• Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia koululta tekemässään äänikirjeessä.
• Pentti Salmenranta pakinoi puhe- ja kirjakielistä ja päästää oman puhekielisen minänsä valloilleen.
• Miksi juuri torstai on toivoa täynnä ja miksi veri on vettä sakeampaa? Näitä selvittävät kielenhuoltajat.
• Viikon uudissana on härkis.

Juontajana Merja Laitinen.

Ruotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

•  Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä.
• Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä.
• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä.
• Viikon uudissana on nyhtökaura.

Juontajana Merja Laitinen.

kielipuoli@sverigesradio.se

Maanantain aiheita: - Siskokset Kristiina Kulluvaara ja Katja Kulluvaara Östman asuvat Sundsvallin lähellä Matforsissa. Kieli vanhempien ja tyttöjen välillä on aina ollut pääasiassa suomi. Mauri Junes kävi kyselemässä miten siskokset ovat ratkaisseet kieliasiat omissa perheissään, puolisot kun ovat ummikkoja

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Joka vuosi Tukholmaan tulee opiskelemaan nuoria, jotka etsivät kuumeisesti asuntoa. Tukholman asuntojono ei ole pituudestaan huolimatta toivoton yhteistyökumppani, vakuuttaa Tukholman asuntovälityksen ryhmänjohtaja Eva Annala

- Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja puhumme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna. Tasa-arvo ihon väriin ja varakkuuteen katsomatta on tärkeä asia Koivisto-Nymanin perheessä Eskilstunassa

- Maanantain urheilukatsaus

- Aamun visa.

Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo.