mutta

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sandran isoisän isoisä oli Venäjän tsaarin henkivartija. Sandran vanhemmat tapasivat Ruotsissa, vaikka ovat kumpikin kotoisin Pohjois-Karjalasta. Sandra kertoo työstään ja elämänsä koukeroista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

"Miesten mielestä on yleensä hauskaa, että työmaalle tulee tyttö töihin. Hekin pitävät siitä, että keskustelutyyli muuttuu pehmeämmäksi."

Aivokasvaimen takia Sandralla on jatkuva päänsärky. Kasvain on hyvänlaatuinen, mutta se on sellaisessa kohdassa, ettei sitä pystytä leikkaamaan pois. Sandra pinnistää ja puree hammasta niin, että jaksaa käydä töissä. Työmaalla on hänen mielestään niin hauskaa, ettei hän halua jäädä kotiin.

"Menin toisen kerran naimisiin 27-vuotiaana - voi että, ei sitä koskaan opi!"

Haastattelija: Soili Huokuna.

Kansakoulu ja kielihäpeä tappoivat metsäsuomalaisten kielen. Sitä ennen metsäsuomalaiset onnistuivat säilyttämään kielensä 400 vuoden ajan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

– Uskontotieteilijä Marja-Liisa Keinänen kertoo, että kiinnostus metsäsuomalaisten kieleen ja vanhoihin nimiin on suuri – jopa niin, että entisiä sukunimiä haluttaisiin ottaa takaisin käyttöön.

– Pluttanaa, mitä se on? Sen tietävät kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä. "Sitä saa mitä tilaa" on toinen kiinnostuksenkohde kuuntelijoilla tällä viikolla ja kielenhuoltajilla on myös siihen hyviä vastauksia - kuten yleensä!

– Suomalaisesta Kalliokuljusta tuli kreikkalainen Kaliopolis - runoilija Jenny Kalliokulju kertoo miten siinä oikein kävi.

– Suomessa käytetään syksystä lähtien parempia kohokuvia sokeiden ja näkövammaisten oppilaiden koulumateriaalissa. Erikoisopettajat Riitta Kangasaho ja Tuija Piili-Jokinen Jyväskylästä ovat kehittäneet uutta materiaalia.

Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

kielipuoli@sisuradio.se

Heli van der Valk syntyi sodanjälkeiseen Suomeen Pohjanmaalla. Siellä piti hillitä ittensä ja ajatella, että mitä grannit sanoovat. Heli kehitti herkät tuntosarvet, jotka tekivät hänestä selviytyjän.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Heli van der Valk syntyi Lehtimäen perheeseen Laihialla 1948.
Hän oli 10 lapsen katraassa toiseksi nuorin.

Sodanjälkeisessä sylissä sekä aika että tila oli kortilla.

 Helin isä oli sodankäynyt mies, joka ei tunteista paljon puhunut.
Pohjanmaalla kunnioitettiin perinteisiä arvoja: vastuunottoa omasta elämästään. Parsittuja vaatteita ei tarvinnut hävetä kunhan ne oli puhtaat. Itsehillintä oli tärkeää: ei saanut olla liian äänekäs eikä itseään saanut tuoda liikaa esille.

Heli oli kyselijä. Hän oli lahjakas ja herkkä. Hän näki ja rekisteröi kaiken mitä ympärillä tapahtui. Nyt jälkeenpäin hän toivoo, että hän olisi oppinut pyytämään lohdutusta ja apua jo elämänsä alkutaipaleella. Aina piti pärjätä, mutta myöhemmällä iällä oppii, ettei avun pyytäminen ole heikkoutta, sanoo Heli.

Olen aina elänyt rajalla. Raja voi olla maantieteellinen tai se voi olla kieliraja. Olen elänyt myös kuoleman rajalla. Raja merkitsee, ettei kuulu joukkoon, mutta se merkitsee myös vapautta. Että voi olla sitä, mitä on.

Heli muutti Göteborgiin Keski-Euroopan kautta 1970-luvun lopulla. Hänellä oli aviomies ja hän odotti kaksostyttöjä. 80-luvun alkupuolella mies sairastui aivokasvaimeen ja siitä alkoi 18 vuoden taistelu sairautta vastaan. Kasvain voitti. Mies muuttui erilaiseksi. Heli ei enää nähnyt tunnetta miehen silmissä, eikä saanut vastakaikua omille tunteilleen. Hän lakkasi jollain tapaa olemasta.

Miehensä kuoleman jälkeen Heli toimitti antologian Att förlora en anhörig i hjäntumör. Vasta kun kirja oli valmis ja Heli laittoi sen kirjahyllyyn, pystyi hän menemaan eteenpäin elämässään ja koki taas olevansa oman elämänsä päähenkilö.

Haluamme unohtaa ja mennä eteenpäin. Mutta meillä on myös sisäinen pelko, että mitä jos mä unohdan! Nyt mä tiedän, että muistoni ovat kirjan kansien välissä ja itse olen vapaa.

Haastattelija: Soili Huokuna.