On this page
lasten
Explore "lasten" with insightful episodes like "Busse – wie kann ich meine Lasten loswerden?", "Geteiltes Leid ist halbes Leid – Psalm 55,23", "Snusmiljonerna del 2: Den ryska lasten", ""Fruktans lön" - om en resa med nitroglycerin i lasten" and "Tommi opettelee bosniaa, Birgitta meänkieltä lasten tähden." from podcasts like ""Glaubenssache – Gespräche über Glaube, Kirche und Religion", "11 Minuten Bibel – ein Meinungsaustausch", "Kaliber", "Klassikern" and "Kielipuoli"" and more!
Episodes (10)
Geteiltes Leid ist halbes Leid – Psalm 55,23
Snusmiljonerna del 2: Den ryska lasten
Affärsidén var enkel. Snus. Riktigt starkt snus. Svenska GN Tobacco lyckades erövra Ryssland. Men det finns frågetecken. Om skattepengar, en rysk TV-kanal och prillor med en egendomlig prislapp.
"Fruktans lön" - om en resa med nitroglycerin i lasten
Resor är populära motiv på filmer. Allt kan hända längs vägen. Kärlek, komedi eller fara. Det visste regissören Henri-Georges Clouzot.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Berättelsen om en liten stillastående by på den sydamerikanska landsbygden belönades med Cannesfestivalens stora pris 1953, det pris som numera kallas Guldpalmen. Den fick också en Guldbjörn i Berlin samma år.
Den resa filmen beskriver är en riskfylld färd med nitroglycerin i lasten. Sprängämnet är nödvändigt för att släcka den brand som uppstått på ett oljefält i närheten av byn. En transport som får fyra män att riskera livet.
Mårten Blomkvist utnämner Henri-Georges Clouzots film Fruktans lön från 1953 till världens mest spännande.
Tommi opettelee bosniaa, Birgitta meänkieltä lasten tähden.
Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa.
- Hakalan perheessä Emir- pojalle halutaan antaa mahdollisuus omaan äidinkieleensä bosniaan, isä Tommi on päättänyt tukea Emirin kielikehitystä opettelemalla itse bosnian kieltä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa näsäviisas- sanan alkuperää ja merkitystä.
- Pentti Salmenranta funtsii kolumnissaan että jos esim sanonta tai päivänpolttava vitsi, vanhenee, se tuntuu heti paljon vanhemmalta kuin vaikka 50 vuotta sitten keksitty neronleimaus!
- Juontajana Merja Laitinen.
#Kielipuoli rakkaiden lasten nimistä ja kissojen viestittelystä
Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia nimiä, jotka kuitenkin kirjoitetaan suomalaisittain, vaikka Karoliina tai Kaarina Karolinan ja Karinan sijaan.
- Henriikka Leppäniemen etu- kuin sukunimestä on väännetty monia eri muotoja: Henrietta Läppäneimi, Henrikka Leppainen, Henriika Lappalainen.
- Miten kissat kommunikoivat, sitä tutkii foneetikko Susanne Schötz, joka kiertää eri puolilla Ruotsia äänittämässä kissojen ääniä.
- Kielitieteilijä Boglárka Straszer on ollut mukana kirjoittamassa Kouluvirastolle opasta monikielisten oppilaiden opettamisesta. Hän sanoo, että kouluissa ollaan muuttamassa asennetta monikielisyyteen. Kaikki kielet nähdään resurssina oppimisessa.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa sanoja takaraivo ja hepokatti.
- Viikon uudissana on mobiiliajokortti, ajokortti, jonka voi ladata kännykkäänsä, sellaista kokeillaan nyt Suomessa.
Juontajana Merja Laitinen.
#Kielipuoli: Etunimiä, sukunimiä, lasten nimiä, urheilijoiden nimiä, tavallisia nimiä
Ruotsin suomalaistaustaisten tavallisimmat nimet eivät kovin poikkea ruotsalaisten yleisimmista nimistä. Ruotsalainen urheiluselostaja venyttää usein lyhyttä vokaalia suomalaisen urheilijan nimessä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Ruotsissa elävien suomalaistaustaisten ihmisten tavallisimmat sukunimet ovat Johansson ja Andersson. Suomessa syntyneiden tavallisimmat etunimet ovat Ritva ja Marko. Jos vähintään yksi vanhemmista on Suomessa syntynyt ovat lasten yleisimmät etunimet Maria ja Mikael. Jos ainakin joku isovanhemmista on suomalaissyntyinen ovat lastenlasten tavallisimmat etunimet Emma ja Alexander. Ero tavallisimpiin ruotsalaisiin nimiin näkyy oikeastaan vain ensimmäisen polven etunimissä Ritva ja Marko, jotka kuulostavat suomalaisilta.
- Ruotsin Radion - Sveriges Radion urheiluselostajia nimien lausumisessa opastava urheilutoimittaja Bengt Skött sanoo, että urheilijoiden nimien lausumiseen kiinnitetään paljon huomiota ja ne halutaan sanoa oikein. Suomalaisurheilijoiden nimissä lyhyt vokaali saattaa välillä venyä ruotsalaisen ääntämyksen mukaiseksi ja yksi konsonantti voi helposti tuplaantua, hän selittää. Suomen kielen professori emeritus Erling Wande selittää, että ruotsin ja suomen äännejärjestelmissä on eroja, jotka vaikuttavat lausumiseen.
- Revontulilla on monta nimeä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson. He vastaavat kuulijoiden kielikysymyksiin.
- Viikon uudissana on runousaamiainen.
- Kirjailija ja yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi haahuilee pakinassaan Helsingissä. Olo on kuin turistilla kun paikkoihin on hankala löytää ja nuoret muijittelevat päin naamaa.
- Juontajana Merja Laitinen.
#Kielipuoli lasten ympyröissä
Peppi seikkailee meän kielellä, lapset puhuvat oikeudesta kouluun ja kieleen, uusia suomenkielisiä esikouluosastoja perustetaan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Viime vuosina on perustettu 12 uutta suomenkielistä esikouluosastoa moneen sellaiseen kuntaan, jossa niitä ei ole ennestään.
- Peppi Pitkätossu on Pippi Långstrumppi meänkielellä. Käännös esiteltiin Göteborgin kirjamessuilla.
- Kaikkien maailman lasten täytyy saada ruokaa ja vettä, heidän täytyy myös voida käydä koulua ja tehdä töitä jos he itse haluavat. Näin tuumivat Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset.
- Annika Lantto pakinoi suomen opiskelusta Tornionlaakson kouluissa.
- Viikon uudissana: meteopatia
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa kirkollissanastoa.
Juontajana Merja Laitinen.
Kaksikielisiä kirjoja ruotsinsuomalaisten lasten tarpeisiin
Päivi Hällström kohdistaa kirjansa suoraan ruotsinsuomalaisille lapsille, hänen mielestään kaksikieliset kirjat toimivat parhaiten.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Lastenkirjailija Päivi Hällströmin Jukka Painilisen haastattelussa
- Tutkija Mikael Parkvall aiheutti kielikiistan väittämällä, että arabian kieli on nousemassa suomen tilalle Ruotsin toiseksi suurimpana kielenä
- Suomen opetus Kööpenhaminan yliopistossa vähenee
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä miettivät vielä yhtä väitettä finne-sanasta
- Manja Lehdon pakinassa tarkastellaan sanojen integraatio ja revitalisaatio merkityksiä.
- Viikon uudissana: Aikuispakkaus
- Juontaja/tuottaja Merja Laitinen.
Fruktans lön - om en resa med nitroglycerin i lasten
Resor är populära motiv på filmer. Allt kan hända längs vägen. Kärlek, komedi eller fara. Det visste regissören Henri-Georges Clouzot. Mårten Blomkvist utnämner hans film Fruktans lön från 1953 till världens mest spännande.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Berättelsen om en liten stillastående by på den sydamerikanska landsbygden belönades med Cannesfestivalens stora pris 1953, det pris som numera kallas Guldpalmen. Den fick också en Guldbjörn i Berlin samma år. Den resa filmen beskriver är en riskfylld färd med nitroglycerin i lasten. Sprängämnet är nödvändigt för att släcka den brand som uppstått på ett oljefält i närheten av byn. En transport som får fyra män att riskera livet.