Logo

    ollut

    Explore "ollut" with insightful episodes like "Janne Raninen: "Olen ollut vankilassa yli puolet elämästäni, edessä on isoja haasteita kun pääsen vapaaksi"", "Natalie Minnevik: ”Yhtäkkiä hoksasin: Herranen aika! Eihän minulla ollut hidasta isää...”", "Poliisi Pirjo Svegreus: Vaaratilanteita on ollut ja sairaalassakin on käyty, muttei sitä auta jäädä suremaan", "Kielipuoli: Suomen kieli Ruotsin kouluissa on ollut kuuma peruna jo kauan" and "Soilin seurassa professori Pirjo Lahdenperä: Mannekiinikoulusta ollut hyötyä - sai hienoja miehiä, kun osasi nousta autosta kuin filmitähti!" from podcasts like ""Kesäpuhujat", "Kesäpuhujat", "Soilin seurassa", "Kielipuoli" and "Soilin seurassa"" and more!

    Episodes (6)

    Janne Raninen: "Olen ollut vankilassa yli puolet elämästäni, edessä on isoja haasteita kun pääsen vapaaksi"

    Janne Raninen: "Olen ollut vankilassa yli puolet elämästäni, edessä on isoja haasteita kun pääsen vapaaksi"

    Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Janne Raninen, elinkautisvanki, joka pohtii valintojaan, mennyttä ja tulevaa.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    • Janne Raninen on tuomittu vankeuteen kahdesta eri murhasta. Vuonna 1998 hän sai tuomion gangsterijohtaja Dragan Joksovicin murhasta Solvallan raviradalla, vuonna 2003 osallisuudesta rikollisen lapsuudenystävänsä Volkan Ünsalin murhaan.
    • Kesäpuheessaan Janne Raninen kertoo, miten hän aikoinaan teki huonoja valintoja, miten kaksi murhaa ja 23 vuotta vankilassa ovat muokanneet häntä, miten hänen tyttärensä syntymä muutti hänen elämänpolkunsa, miten hän on viettänyt aikansa vankilassa sekä mitä hän ajattelee tulevaisuudesta nyt, kun hän on pääsemässä koevapauteen tämän vuoden lopussa.
    • "Tiedän, että edessä on suuria haasteita. Nyt asun yksin kahdeksan neliömetrin kokoisessa sellissä, joka on lukittuna 16 tuntia vuorokaudesta. Muutaman kuukauden päästä asun perheeni kanssa normaalikokoisessa asunnossa, jonka ovesta voin tulla ja mennä kuten haluan".

    Elinkautisvanki, restonomi, kirjailija Janne Ranisen kesäpuhe on äänitetty Riihimäen vankilan studiossa vankilan opinto-ohjaajan avulla.

    Natalie Minnevik: ”Yhtäkkiä hoksasin: Herranen aika! Eihän minulla ollut hidasta isää...”

    Natalie Minnevik: ”Yhtäkkiä hoksasin: Herranen aika! Eihän minulla ollut hidasta isää...”

    Näyttelijä Natalie Minnevik paljastaa kesäpuheessaan, mitä hän oppi Kumlan vankilassa ja mitä musiikkia hän salaa kuuntelee. Hän pohtii myös anteeksiantamisen ja äidin ja isän merkitystä.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007). 

    Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn.

    Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä.  

    Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua.

    Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistossa.

    Natalie Minnevikin valitsema musiikki:

    Johnny: Ihana aamu
    Juhani Markola: Ääni puhelimessa
    Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla
    Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä
    Kari Tapio: Juna kulkee
    Juha Tapio: Sitkeä sydän

    Ohjelman tuotti Riitta Niemi.

    Poliisi Pirjo Svegreus: Vaaratilanteita on ollut ja sairaalassakin on käyty, muttei sitä auta jäädä suremaan

    Poliisi Pirjo Svegreus: Vaaratilanteita on ollut ja sairaalassakin on käyty, muttei sitä auta jäädä suremaan

    Suomenkielestä on työssä ollut hyötyä, sanoo Pirjo Svegreus. Piilotettu puukkokin löytyi kerran näppärästi, kun Pirjo kuuli, mitä väkivallantekijät supattivat suomeksi poliisiauton takapenkillä.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Kun Pirjo oli 9-vuotias, päättivät hänen vanhempansa, että nyt lähdetään Ruotsiin. Koti-Savosta otettiin mukaan vain kiikkutuoli.

    Pirjo oli Skanstullin suomenkielisen lukioluokan ensimmäisiä oppilaita. Vuoden -79 ylioppilaat tapaavat edelleenkin säännöllisesti. Kaikilla on mennyt elämässä hyvin, sanoo Pirjo. Poliisin ammatin valitsi heistä kaksi.

    Pirjo Svegreus kertoo työstään korttelipoliisina Tumbassa ja Skövdessä, sekä työuupumuksesta, joka iski 22 työvuoden jälkeen, sekä tiestä takaisin ammattiin.

    "Mieheni on myös poliisi ja hän muistaa ensimmäisestä tapaamisestamme, että minä kiroilin hirveästi. Myöhemmin ajelimme patrulliautoa yhdessä ja meistä tuli pari."

    Kielipuoli: Suomen kieli Ruotsin kouluissa on ollut kuuma peruna jo kauan

    Kielipuoli: Suomen kieli Ruotsin kouluissa on ollut kuuma peruna jo kauan

    1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    - Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista.

    - Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa. 

    - UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä.

    - Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten suomen kielestä ja koulusta 30. tammikuuta 1984. Ajankohtainen aihe silloinkin.

    - Mitä tarkoittaa sanonta yllätti Mietaan? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät.

    - Viikon uudissana: muunsukupuolinen.

    - 24. helmikuuta on ruotsinsuomalaisten päivä ja Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivä. Andreas Ali Hietala Jonasson kuvailee Gottlundin ponnisteluja suomen kielen puolesta Ruotsissa jo 1800-luvulla!

    - Juontajana Merja Laitinen.

     

    kielipuoli@sverigesradio.se

    Soilin seurassa professori Pirjo Lahdenperä: Mannekiinikoulusta ollut hyötyä - sai hienoja miehiä, kun osasi nousta autosta kuin filmitähti!

    Soilin seurassa professori Pirjo Lahdenperä: Mannekiinikoulusta ollut hyötyä - sai hienoja miehiä, kun osasi nousta autosta kuin filmitähti!

    Lähtökohtieni perusteella minusta olisi voinut tulla joko rikollinen tai mielisairas, sanoo Pirjo. Mutta kinnulalaisen Muholan kylän köyhän Mutkan talon tytöstä tuli psykologi, tutkija ja professori.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    Ohjelma on uusinta lokakuulta 2016.

    "Se, etten tiedä kuka isäni oli, on vaikuttanut miessuhteisiini aikuisiässä.

    Syntymäpaikka: Kinnula, Suomi (1949)

    "Pahinta olivat tappelut. On hirveää nähdä puukotus ja kun veri virtaa.

    Ruotsiin muutto: 1969, ylioppilaskirjoitusten jälkeen

     "Jos tarvitsen vaikka 60 karjalanpiirakkaa, tiedän, kenelle soitan. Yhteisöllisyys muholalaisten kesken toimii.

    Asuinpaikat Ruotsissa tähän mennessä: Tukholma, Solna, Sunbyberg, Eskilstuna


    "Jokaisella meistä naisprofessoreista on kokemuksia syrjinnästä.

    Meriitit: leg. psykologi 1982, filosofian tohtori 1997, dosentti 2000, kulttuurien välisen kasvatustieteen professori 2005, pedagogiikan  professori johtajuudessa 2009.

     "Naisten välinen kateus on kauheaa. On hyvä, jos on vaikka liian iso nenä, pärjää paremmin.

    Työpaikat: Koulupsykologi (Tukholman kunta), rehtorien kouluttaja (Skolverket), lehtori (Tukholman opettajakorkeakoulu), tutkimusjohtaja (Mångkulturellt centrum i Botkyrka ja Södertörns högskola), professori (Södertörns högskola ja Mäladalenin korkeakoulu), ”kuntaprofessori" (Södertäljen kunta).

     

    Soili kertoo ohjelmasarjasta:
    Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

    Soilin seurassa Sirpa Alho, festarijärjestäjä ja kirpparikauppias, joka on ollut mukana vastaanottamassa pakolaisia Samoksen saarella

    Soilin seurassa Sirpa Alho, festarijärjestäjä ja kirpparikauppias, joka on ollut mukana vastaanottamassa pakolaisia Samoksen saarella

    Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli.

    Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

    En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.

    Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

    Sirpa kirjoitti kirjeen:

    Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.

    Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.

    Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.

    Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.

    Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.

    Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.

    Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.

    Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.

    Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.

    Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.

    PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.

    Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.

    Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.

    Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!

    Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.

    Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.

    Sirpa Alho

    Logo

    © 2024 Podcastworld. All rights reserved

    Stay up to date

    For any inquiries, please email us at hello@podcastworld.io